Italia, Ranska & Länsi-Saksa 1976, 317 min.
Draama, Historia
Pääosissa: Robert De Niro, Gérard Depardieu, Dominique Sanda, Donald Sutherland
 |
| If you don't use it, it gets rusty. |
Italialaisella maaseudulla syntyy vuonna 1900 kaksi poikaa. Alfredoksi (De Niro) kastettu lapsi on vauraan maanomistajaperheen vesa, kun taas Olmo (Depardieu) syntyy vähäosaiselle työläisäidille. Eroistaan huolimatta Alfredo ja Olmo ystävystyvät, mutta vuosisadan mullistukset pyrkivät viemään tovereita vastakkaisiin suuntiin. Olmo varttuu kiihkeäksi kommunistiksi ja työläisten oikeuksien puolustajaksi, mutta Alfredo katsoo läpi sormien, kun fasistit valtaavat maan. Palaako vanha ystävyys, kun sodat on sodittu ja tilinteon aika lopulta koittaa?
Bernardo Bertoluccin viisituntinen spektaakkeli on punasävyinen ja tulenkatkuinen kuvaelma 1900-luvun ensimmäisestä puolikkaasta. Yhteiskunnan epäkohdat nousevat voimakkaasti esille, vaikka toisinaan hienovaraisempikin kerronta olisi riittänyt. Fasismin nousun kuvaamisessa ei niin ikään säästellä katsojan tunteita, vaan pääpahis Attila (Sutherland) suorittaa toinen toistaan karkeampia rikoksia. Kunnon katharsis on tietenkin luvassa ja väläys siitä nähdään jo elokuvan alussa.
1900 on parhaimmillaan eeppinen ja tyylikäs historiadraama kuohuvista vuosikymmenistä, mutta elokuvan järjetön pituus puuduttaa. Samaa mieltä taisivat olla myös studiopomot, jotka pakottivat ohjaajan palaamaan leikkauspöydän ääreen. Bertolucci oli tarkoittanut elokuvansa katsottavaksi kahdessa osassa, mutta levitykseen päätyikin erimittaisia versioita. Alkuperäisen elokuvan ongelmaksi nousee juuri pituus: toisinaan kerronta jumittuu paatokseen tai sortuu ylilyönteihin alleviivatessaan sanomaansa, eivätkä kaikki tarinan poimut siksi aivan perustele paikkaansa. Epätasaisuus kiusaa, vaikka katselukokemus jääkin lopulta plussan puolelle.
Pisteytys:
7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti