The Lady Vanishes - Nainen katoaa (1938)

Ohjannut Alfred Hitchcock
Iso-Britannia 1938, 96 min.
Trilleri, Komedia
Pääosissa: Margaret Lockwood, Michael Redgrave, Paul Lukas, May Whitty

Scotch tweeds or oatmeal tweeds?

Alfred Hitchcockin brittikauden huipentuma Nainen katoaa sijoittuu Euroopan halki kiitävään junaan, jossa tapahtuu salaperäisiä asioita. Neiti Henderson (Lockwood) ystävystyy matkan alussa ystävälliseen rouvaan (Whitty), joka kuitenkin katoaa mystisesti. Tapaukselle ei löydy silminnäkijöitä, sillä erinäisistä syistä kaikki matkustajat kieltävät koskaan nähneensäkään tuota tweed-asuista vanhaa ladya.

Nainen katoaa on kutkuttavan jännittävä, kuten Hitchcockin trillerit aina, mutta myös erinomaisen hauska! Brittihuumori ja mainio piikittely yhdistyvät sulavasti erikoiseen jännitysnäytelmään, joka voisi ilman komiikkaa tuntua jopa hieman tönköltä. Tällaisenaan tarina kuitenkin toimii erinomaisesti. Elokuvan kiehtovaa ideaa on hyödynnetty myöhemminkin: tunnetuin sovitus lienee Jodie Fosterin tähdittämä Flightplan (2005).

Elokuva oli yksi vuoden 1938 hittifilmeistä, mikä myös osin avitti Hitchcockin siirtymistä Hollywood-uralle. Sittemminkin tämä trilleri on useissa yhteyksissä nostettu Hitchcockin parhaimpien filmien joukkoon. Ohjaajamestarin lisäksi täytyy myös huomioida muita elokuvan ansioita: näyttelijät ovat loistavia ja erityisesti Margaret Lockwoodin ja Michael Redgraven kemiat soljuvat yhteen täydellisesti.

Pisteytys:

9/10

Marraskuun elokuvat 2014

Boyhood
Ohjannut Richard Linklater
USA 2014, 165 min.
Draama
Pääosissa: Ellar Coltrane, Patricia Arquette, Lorelei Linklater, Ethan Hawke

Boyhood seuraa yhdentoista vuoden ajan nuoren Masonin (Coltrane) varttumista. Miltei kolmituntisessa elokuvassa ei oikeastaan tapahdu mitään arkea kummempaa. Tai no, on siinä tietenkin se yksi elämänalku käännekohtineen. Arkinen kuvaus osoittaa, että ihan tavallisesta elämästäkin löytyy dramaturgiaa. Mukavasti ajatuksia kutkuttelevaa tavallisuutta.

1001-listan mukainen arvio täällä.

Pisteytys: 9/10

Pleasantville - Onnellisten kaupunki
Ohjannut Gary Ross
USA 1998, 124 min.
Draama, Komedia, Fantasia
Pääosissa: Tobey Maguire, Reese Witherspoon

Kaksi ysäriteiniä päätyy taianomaisesti mustavalkoiseen tv-sarjaan, Pleasantvillen idylliseen ja puhtoiseen kaupunkiin. Kahden maailman kohtaaminen saa tietenkin aikaan erikoisia seurauksia ja herättää uusia, radikaaleja ajatuksia kaupunkilaisissa sekä tosimaailman nuorukaisissa. Idea on hölmöydessään loistava! Temaattisesti Pleasantville ryhtyy tarkastelemaan niin amerikkalaista unelmaa kuin populaarikulttuuriakin. Hienojen ajatusten työstäminen jää kuitenkin kesken ja oivalluskliimaksit saavuttamatta. Kokonaisuus alkaa tuntua vain teinien kasvudraamalta, vaikkei siinäkään toki mitään vikaa ole.

Pisteytys: 7/10

Iron Man 3
Ohjannut Shane Black
USA 2013, 130 min.
Scifi, Toiminta
Pääosissa: Robert Downey Jr., Gwyneth Paltrow, Guy Pearce, Ben Kingsley

Miljonääri & rautamies Tony Starkin (Downey) mielenterveys on vaakalaudalla Kostajien maailmanpelastusoperaation jäljiltä (The Avengers, 2012). Kaiken lisäksi salaperäinen terroristi Mandariini (Kingsley) aiheuttaa sankarille ongelmia, joten edessä on sekava kostoretki.  Iron Man 3 noudattelee edeltäjiensä kaavaa yhdistellessään näyttävää toimintaa ja mustaa huumoria. Lopputuloksena on jälleen mainiota viihdettä. Robert Downey Jr. ja Ben Kingsley ovat rooleissaan loistavia.

Pisteytys: 7/10

Snowpiercer
Ohjannut Joon-ho Bong
Etelä-Korea, USA, Ranska & Tsekki 2013, 126 min.
Scifi, Trilleri, Toiminta
Pääosissa: Chris Evans, Kang-ho Song, Tilda Swinton, John Hurt, Jamie Bell

Vuonna 2031 jääkauden runtelemaa planeettaamme kiertää juna, joka kuljettaa mukanaan ihmiskunnan viimeisiä selviytyjiä. Eloonjääneiden keskuudessa vallitsee karmiva harvainvalta, joten perävaunujen köyhälistö päättää nousta kapinaan. Ja kun kapina kerran alkaa, on meno hurjaa, genrerajat pöllyävät ja vauhdin kruunaavat yllättävät juonenkäänteet. Snowpiercerin yhteiskuntakritiikki on osuvaa, mutta välillä turhankin alleviivaavaa. Mielenkiintoinen dystopiakuvaus, mutta muodoltaan ärsyttävä.

Pisteytys: 6/10

Gremlins - Riiviöt
Ohjannut Joe Dante
USA 1984, 106 min.
Komedia, Kauhu
Pääosissa: Zach Galligan, Hoyt Axton, Phoebe Cates

Hulvaton kasariklassikko Riiviöt lukeutuu ehdottomasti kaikkien aikojen parhaimpien jouluelokuvien joukkoon. Kummien otusten kauhukomedia sijoittuu aivan tavalliseen yhdysvaltalaiseen pikkukaupunkiin, jonka elämä mullistuu erään isän (Axton) joululahjahankinnan seurauksena.  Hänen poikansa Billyn (Galligan) paketista paljastuu pörröinen Mogwai, jonka hoitaminen vaatii erityistä tarkkuutta. Jos sääntöjä rikotaan, tapahtuu kauheita... Loistavaa satiirihenkistä ilottelua, toimivaa korniutta ja piristävää joulukaaosta!

Pisteytys: 8/10

Curios Case of Benjamin Button - 
Benjamin Buttonin uskomaton elämä
Ohjannut David Fincher
USA 2008, 166 min.
Draama, Romantiikka, Fantasia
Pääosissa: Brad Pitt, Cate Blanchett, Taraji P. Henson

Vuonna 1918 New Orleansissa syntyy vanhukselta näyttävä vauva, joka hylätään vanhainkodin portaille. Benjaminiksi (Pitt) ristitty lapsi kasvaa, mutta nuorenee ikääntyessään. Idea on jännä, mutta valitettavasti toteutus on floppi. Hahmot ovat typeriä haahuilijoita, eikä elokuvalla tunnu olevan mitään muuta tarkoitusta, kuin esitellä hienoja efektejä ja maskeerauksia. Ne ovat toki erinomaisesti onnistuneita, ja lavasteetkin ovat kauniita. Visuaalisen ilmeen vuoksi Buttonin uskomattomasti matelevan elämän ällistyttävän turhine kehyskertomuksineen jaksaa katsoa loppuun saakka. Kokonaisuus tuntuu kuitenkin vain oudolta Forrest Gump -kopiolta. 13 Oscar-ehdokkuutta... Uskomatonta.

 

1001-listan mukainen arvostelu täällä.

Pisteytys: 4/10

Vi är bäst! - Me ollaan parhaita!
Ohjannut Lukas Moodysson
Ruotsi 2013, 102 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Mira Barkhammar, Mira Grosin, Liv LeMoyne

On vuosi 1982 ja kaikki väittävät, että punk on kuollut. 13-vuotiaat alakulttuurin edustajat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä. Lukas Moodyssonin tapaan Me ollaan parhaita! on valtavan energinen ja realistinen nuorisokuvaus. Käsikirjoituksessa ja näyttelemisessä on ihanaa improvisaatiohenkeä, joka sopii aihepiirin kuvaamiseen mainiosti. Tässä elokuvassa saattaa nähdä nuoruuden nolouden ja röyhkeyden koko komeudessaan, upean karmeaa settiä! Kaiken kruunaa nuorisobändin nerokas Hata sport -biisi, joka tuntuu vanhasta koululiikunnanvihaajasta suorastaan voimaannuttavalta kokemukselta.

Pisteytys: 9/10

Bambi
Ohjannut David Hand
USA 1942, 70 min.
Animaatio, Draama
Pääosissa: Hardie Albright, Stan Alexander, Peter Behn

Disneyn viidennessä kokopitkässä elokuvassa seurataan peuranvasa Bambin (Albright) varttumista ja metsän vuodenaikojen kiertokulkua. Dramaattisten käänteiden vastapainona on hempeää komiikkaa ja söpöjä eläinvauvoja, eli kaikenlaisia nyyhkyelementtejä. Parasta tässä klassikossa on ehdottomasti upea, naturalistiseksi kehuttu animaatio.

Pisteytys: 7/10

Babe - urhea possu
Ohjannut Chris Noonan
Australia & USA 1995, 89 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Christine Cavanaugh, James Cromwell

Babe - urhea possu on mainio kertomus orpopossusta (Cavanaugh), josta miltei tulee makkaraa, mutta tarkkaavaisen isäntänsä (Cromwell) avustuksella  possu saa ryhtyä lammaskoiraksi. Kävisipä tosielämänkin possuilla yhtä hyvä mäihä. Elokuvan Oscar-palkitut efektit ovat hauskoja. Söpöä meininkiä.

 

1001-listan mukainen arvostelu täällä.

Pisteytys: 6/10

Dawn of the Planet of the Apes -
Apinoiden planeetan vallankumous
Ohjannut Matt Reeves
USA 1914, 130 min.
Scifi, Toiminta, Draama
Pääosissa: Andy Serkis, Jason Clarke, Gary Oldman

Vuosia Apinoiden planeetan synnyn (2011) tapahtumien jälkeen virustartunnan runteleman ihmislajin aika lähestyy loppuaan. Kohtaaminen kukoistavan apinayhdyskunnan kanssa johtaa aseellisiin konflikteihin, vaikka molemmissa leireissä on kannatusta myös rauhanomaiselle rinnakkainelolle. Sisäiset valtataistelut luovat tarinaan lisää jännitteitä ja syvyyttä. Alkuperäisleffan esiosan jatko-osa onkin vahva erityisesti tarinansa puolesta: hahmot on käsikirjoitettu huolella ja kertomus etenee uskottavasti. Toki myös efektit ovat näyttäviä. Voimakas hyvis-pahis -asetelma kuitekin tuntuu ärsyttävän yksinkertaistavalta.

Pisteytys: 7/10

The Bank Dick - Taaloja ja tuuria (1940)

Ohjannut Edward F. Cline
USA 1940, 72 min.
Komedia
Pääosissa: W.C. Fields,  Cora Witherspoon, Franklin Pangborn, Shemp Howard, Grady Sutton

Ever done any boondoggling?

Egbert Sousè (Fields) on laiskanpulskea tyhjäntoimittaja, joka pakenee melskaavaa perhettään kantakapakan rauhaan. Maailma ei kuitenkaan päästä Sousèa vähällä, sillä hän onnistuu sattuman oikusta pysäyttämään pankkirosvon ja päätyy keskelle kohua. Laiskottelijasta tehdään pankinvartija ja lukuisia kommelluksia on tietenkin edessä.

Taaloja ja tuuria muistuttaa hieman W.C. Fieldsin aiempaa elokuvaa Sehän käy kuin leikiten (1934): rauhaa kaipaavan päähenkilön kiusana ovat alati niin perhe kuin velvollisuudetkin, lisäksi molempien elokuvien huumori on yhdistelmä slapstick-toilailua ja oivaltavaa sanailua. Taaloja ja tuuria on monissa yhteyksissä tituleerattu Fieldsin parhaimmaksi teokseksi, mutta Sehän käy kuin leikiten oli minusta hieman viihdyttävämpi.

Toki myös Taaloja ja tuuria on monestakin syystä katsomisen arvoinen komedia. Elokuvan ehdottomasti mielenkiintoisinta antia on sensuurisäädösten rajamailla uhkarohkeasti liikuskeleva huumori! Osansa satiirista saa niin aikansa elokuvamaailma kuin keskiluokkainen perhe-elämäkin, puhumattakaan pikkukaupunki-idyllistä ja pankkitoiminnasta. Ja tietenkin kaiken kruunaa lopun huima takaa-ajokohtaus!

Pisteytys:
7/10

The Mortal Storm - Näin se alkoi (1940)

Ohjannut Frank Borzage
USA 1940, 100 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: James Stewart, Margaret Sullavan, Robert Young, Frank Morgan

I should say 'Heil Hiter', but I won't...

Baijerilaisessa pikkukaupungissa vietetään arvostetun professori Rothin (Morgan) syntymäpäiväjuhlia. Saman päivän iltana radio julistaa Adolf Hitlerin nousua valtakunnankansleriksi. Osa perhepiiristä ottaa uutisen vastaan riemuiten, toisten pelätessä vainoja ja sodan syttymistä. Rakastavaiset eroavat, ystävykset riitaantuvat ja lopulta koko perhe hajoaa erimielisyyksien vuoksi.

Vuonna 1940 Yhdysvallat pysytteli vielä erossa sodasta, mutta Euroopan karmiva tilanne enteili jo taisteluihin osallistumista. Sotaa enteilevänä aikana syntynyt Näin se alkoi heijastelee pasifismin henkeä natsivastaisella sanomallaan. Esille puskevat jopa propagandistiset sävyt, sillä syitä natsiksi ryhtymiselle ei avata millään tavoin. Valinta näyttäytyy vain hulluna joukkohysteriana tai epäilyttävänä luonteenominaisuutena. Todellisuudessa syyt toki olivat (ja ovat) aika tavalla monimutkaisemmat, ja juuri näiden merkitysten ymmärtäminen olisi tärkeää kauhujen ehkäisemisen kannalta. Aikalaiskontekstissa tietty näköalattomuus on kuitenkin ymmärrettävää.

Liioitteluun taipuva dramaattisuus, liikuttava rakkaustarina ja päähenkilöiden (Stewart & Sullavan) puhtoinen hyveellisyys alleviivaavat sodanvastaista sanomaa tehokkaasti. Kauniit lumiset maisemat ja idyllinen kylämiljöö saavat kontrastikseen sodan hirmutyöt. Eritoten natsien toteuttamat joukkovainot korostavat ajatusta sodan mielettömyydestä. Elokuva päättyy surullisiin kuviin ja tyhjiin huoneisiin - on kylmäävää ajatella, että todellisessa maailmassa pahin oli vielä edessä.

Pisteytys:
8/10

Lokakuun elokuvat 2014

Dawn of the Dead - Kuolleiden aamunkoitto
Ohjannut Zack Snyder
USA 2004, 105 min.
Kauhu, Toiminta
Pääosissa: Sarah Polley, Ving Rhames, Jake Weber

Raivokkaat zombit valtaavat maailman, mutta joukko selviytyjiä onnistuu lukittautumaan ostoskeskukseen. Uusintaversio George A. Romeron samannimisestä zombileffasta (1978) on sisällöllisesti edeltäjäänsä tyhjempi ja painottuu lähinnä adrenaliininosteeseen. Eri genreissä hämmentävästi liikuskeleva remake on lähinnä typerä, joskin sen vuoksi myös paikoittain ihan hauska. Dorkana mättöviihteenä leffa kyllä kelpaa, sellaiseksi tämä lienee tehtykin.

Pisteytys: 5/10

Rise of the Planet of the Apes -
Apinoiden planeetan synty

Ohjannut Rupert Wyatt

USA 2011, 105 min.

Scifi, Draama

Pääosissa: Andy Serkis, James Franco, John Lithgow, Freida Pinto

Apinoiden planeetta -klassikolle (1968) tehdyssä esiosassa eläinkokeiden kanssa käy hullusti. Elokuva sisältää hienoja efektejä ja hyvää draamaa, mutta yhteiskuntakritiikkiä olisi filmiin voinut upottaa enemmänkin. Myös hahmot jäävät aika latteiksi tai ainakin turhan kaavamaisiksi. Puutteistaan huolimatta Apinoiden planeetan nousu on yllättävänkin hyvä esiosa, eritoten Tim Burtonin karmean remake-räpellyksen (2001) jälkeen.

Pisteytys: 7/10

The Hunchback of Notre Dame
Notre Damen kellonsoittaja

Ohjannut Gary Trousdale & Kirk Wise

USA 1996, 91 min.

Animaatio, Draama

Pääosissa: Tom Hulce, Demi Moore, Tony Jay, Kevin Kline

Viktor Hugon Pariisin Notre-Dame -romaani (1831) nosti Notre Damen katedraalin yhdeksi Pariisin symboleista ja toimi innoituksen lähteenä vielä seuraavalla vuosisadallakin. Kirjan pohjalta on ohjattu muun muassa lukuisia elokuvia, joista tämä animaatio on taatusti tunnetuimpia. Synkkäsävyinen elokuva toisintaa kirjan teemoja, mutta toki Disney-versio on sävytetty huumorilla ja varustettu onnellisella lopulla. Draama hieman kärsii, mutta kokonaisuus pysyy silti kasassa. Musiikki on paikoin upeaa, mutta musikaalirallattelua on minun makuuni aivan liikaa.

Pisteytys: 7/10

The Lost World - Jurassic Park
Kadonnut maailma - Jurassic Park

Ohjannut Steven Spielberg

USA 1997, 129 min.

Scifi, Toiminta

Pääosissa: Jeff Goldblum, Julianne Moore, Pete Postlethwaite

Jurassic Parkin kakkososa on varmaan kamalinta, mitä Steven Spielberg on kuunaan ohjannut. Ohjaaja tosin on itsekin myöntänyt tehneensä elokuvan vain rahasta. Kadonneen maailman tapahtumat jatkuvat tökerösti suunnilleen siitä, mihin ensimmäinen loistava osa jäi. Elokuvassa rymistellään pari tuntia saarella, jossa yllättäen onkin vielä dinosauruksia. Kehnoa käsikirjoitusta tämä tosin ei pelasta, joten lopulta kadonnut maailma viedään Yhdysvaltoihin saakka. Tehosteet ovat kyllä ihan hyviä ja dinosaurukset hienoja - ja niitä on runsaasti. Muutoin tähän ei oikein jaksaisi keskittyä.

Pisteytys: 3/10

The Silence of the Lambs - Uhrilampaat

Ohjannut Jonathan Demme

USA 1991, 118 min.

Trilleri, Rikos, Draama

Pääosissa: Jodie Foster, Anthony Hopkins

Jonathan Demmen nerokas, teemoiltaan moniulotteinen trilleri tutkiskelee ihmismieltä. Elokuvassa nuori agentti Clarice Starling (Foster) jäljittää sarjamurhaajaa turvautuen vankilassa olevan tohtori Hannibal Lecterin (Hopkins) apuun. Jännittävä tarina kantaa vankasti läpi elokuvan ja tunnelmaa luodaan suorastaan nerokkaasti. Tähän elokuvaan ei kyllästy.

1001-listan mukainen arvostelu täällä.

Pisteytys: 9/10

To Rome with Love

Ohjannut Woody Allen

Italia & USA 2012, 112 min.

Komedia, Romantiikka

Pääosissa: Jesse Eisenberg, Ellen Page, Woody Allen, Penelope Cruz

Woody Allenin Roomaan sijoittuva turistielokuva nivoo yhteen joukon tarinoita rakkaudesta, pettämisestä ja vaikka mistä sekalaisesta. To Rome with Love on kaikin tavoin pettymys: ihana Rooma jää tylsäksi taustaksi ja tarinat tuntuvat keskeneräisiltä. Ihan hauskoja vitsejä ja oivalluksia kuitenkin löytyy juuri sen verran, että elokuvan viitsii katsoa kertaalleen.

Pisteytys: 5/10

Le Week-End

Ohjannut Roger Mitchell

Iso-Britannia 2013, 93 min.

Draama, Komedia, Romantiikka

Pääosissa: Lindsay Duncan, Jim Broadbent, Jeff Goldblum

Brittipariskunta palaa Pariisiin elämään häämatkaansa uudelleen, mutta kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Päähenkilöt luovat pienillä teoilla eläväisen kuvan pitkästä parisuhteesta: lopputulos on kaikin puolin hellyyttävä ja hetkittäin myös hauska. Valitettavasti kokonaisuus tuntuu lähinnä hajanaiselta haahuilulta.

Pisteytys: 6/10

Inception

Ohjannut Christoper Nolan

USA & Iso-Britannia 2010, 148 min.

Trilleri, Toiminta, Scifi

Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Ellen Page, Joseph Gordon-Levitt

Inception on valtavan mielenkiintoinen ajatusleikki unien maailmassa seikkailusta. Elokuvaa täytyy seurata ajatuksen kanssa, ja silti toisellekin katselukerralle riittää ihmeteltävää. Sanoma sinällään ei ole mitään kovin diippiä filosofiaa, mutta ainakin tämä jännitysnäytelmä on rakennettu ajatuksen kanssa. Vähempikin toimintaräiskintä tosin riittäisi.

Pisteytys: 8/10

Fucking Åmål

Ohjannut Lukas Moodysson

Ruotsi & Tanska 1998, 89 min.

Draama, Komedia, Romantiikka

Pääosissa: Alexandra Dahlström, Rebecka Liljeberg

Ihailtavan realistinen draama sukeltaa teinien maailmaan, joka on täynnä itsensä etsimistä, epävarmuutta ja tunnekuohuja. Ruotsalaisessa tuppukylässä yksinäinen Agnes (Liljeberg) rakastuu suosittuun Eliniin (Dahlström), mutta rakkaustarina tuntuu mahdottomalta. Jokaisella elokuvan henkilöllä on omat unelmansa: stereotypioiden toteuttaminen ja lokeroihin mahtuminen on vaikeaa. Fucking Åmål herättää yllättävän paljon nuoruusmuistoja: tuollaistako se oli - ja on!

Pisteytys: 9/10

The Nightmare Before Christmas
Painajainen ennen joulua

Ohjannut Henry Selick

USA 1993, 76 min.

Animaatio, Fantasia, Musikaali

Pääosissa: Danny Elfman, Chris Sarandon, Catherine O'Hara

Tim Burtonin tarinaan pohjautuvassa fantasiatarinassa Halloweeniin kyllästynyt Skeleton Jack (Sarandon/Elfman) löytää ihmeellisen joulumaan ja elämänilonsa. Hahmot on käsikirjoitettu hyvin, tarina kekseliäs ja kaiken kruunaa upean yksityiskohtainen animaatio. Musikaalilaulelmat, tai ainakin elokuvan teemasävel, ovat muotoutuneet Halloween-ajan klassikoiksi.

Pisteytys: 8/10

Django Unchained

Ohjannut Quentin Tarantino

USA 2012, 165 min.

Toiminta, Western

Pääosissa: Jamie Foxx, Christop Waltz, Leonardo DiCaprio

Jälleen yksi Quentin Tarantinon kostoraina sijoittuu tällä kertaa 1800-luvun Yhdysvaltojen orjaplantaaseille. Saksalaisen palkkionmetsästäjän Dr. King Schultzin (Waltz) avustuksella entinen orja Django (Foxx) pyrkii vapauttamaan vaimonsa ja matkan varrella kostamaan yhdelle jos toisellekin ruoskaa heiluttaneelle valkonaamalle. Tarantinomaiseen tyyliin viittauksia populaarikulttuuriin on runsaasti ja elokuvan maailma on tietoisen kaukana autenttisesta orjuuden ajasta. Django Unchained on koko pituutensa täydeltä ihan kelvollista viihdettä, mutta Tarantinolta sietäisi irrota jo jotain uusiakin oivalluksia.

1001-listan mukainen arvio täällä.

Pisteytys: 6/10

Pinocchio - Pinokkio (1940)

Ohjannut Hamilton Luske & Ben Sharpsteen
USA 1940, 88 min.
Animaatio, Fantasia
Pääosissa: Dickie Jones, Cliff Edwards

Little puppet made of pine, awake!

Carlo Collodin 1880-luvulla valmistuneeseen saturomaaniin perustuva Pinocchio on järjestyksessään Disneyn toinen kokopitkä animaatio. Alkuperäiskertomukseen nähden tämä versio eloon heräävästä puunukesta on paljon kiltimpi ja armollisempi, vaikka elokuva onkin Disney-animaatioksi yllättävän synkkäsävyinen. Pinocchio käsittelee moraalia ja oikeudenmukaisuutta lempeän opettavaisella otteella: oikeiden ja väärien valintojen parissa kamppailevan Pinocchion (Jones) apuna on onneksi omatunto Samu Sirkka (Edwards), jolla tosin on täysi työ pitää lapsukainen kaidalla polulla.

Nykykatsojalle Pinocchion maailma tuntuu julmuuksistaan huolimatta tutulta ja turvalliselta, sillä tässä maailmassa pahuus saadaan aisoihin ja hyvyys voittaa lopulta. Tutut Disney-animaatioiden konventiot ovat vahvasti läsnä: musiikki ja animaatio kietoutuvat kauniisti yhteen, ja tarina yhdistelee onnistuneessa suhteessa erilaisia elementtejä aina jännityksestä huumoriin. Animaatio on yhtä upeaa kuin Lumikissa (1937), paikoin jopa parempaa. Esimerkiksi Geppeton paja on täynnä viehättäviä yksityiskohtia, joita voisi jäädä ihastelemaan tuntikausiksi!

Pinocchio on todella Disney-klassikoiden parhaimmistoa. Erinomaiset hahmot kuljettavat tasapainoista tarinaa eteenpäin, kohtausten vaihtuessa mielikuvituksellisesta fantasiasta jännittäviin, jopa pelottaviinkin hetkiin. Erityisen mieleenpainuva tapahtumasarja on Pinocchion seikkailu vedenalaisessa maailmassa. Musiikin saralla ikimuistoisinta on toki kaunis Oscar-palkittu klassikko, When You Wish Upon a Star.

Vaikka elokuva on upea ja kiinnostava eritoten taidokkaan animaation vuoksi, se on mielenkiintoinen myös muista syistä. Mitä Pinocchio kertoo omasta ajastaan: lapsuudesta tai ihmisyydestä? Elokuvan protagonisti joutuu oppimaan rohkeutta, oikeudenmukaisuutta ja epäitsekkyyttä ansaitakseen asemansa oikeana poikana. Elokuvan oppi onkin, että menestys syntyy vain kovalla työllä. Näin Pinocchio heijastelee mielenkiintoisella tavalla myös amerikkalaista ajatusmaailmaa, jossa on vain voittajia ja häviäjiä. Vaikkei tähän ideologiaan samaistuisikaan, on Pinocchio joka tapauksessa valtavan mielenkiintoinen ja kaunis teos.

Pisteytys:
9/10

Syyskuun elokuvat 2014

La grande bellezza - Suuri kauneus
Ohjannut Paolo Sorrentino
Italia & Ranska 2013, 142 min.
Draama
Pääosissa: Toni Servillo, Carlo Verdone, Sabrina Ferilli, Carlo Buccirosso

Paolo Sorrentino on yksi nykypäivän tunnetuimmista italialaisohjaajista, ellei jopa tunnetuin. Sorrentinon Suuri kauneus puolestaan on kunnianosoitus eräälle toiselle vielä tunnetummalle italialaisohjaajalle, Federico Fellinille ja ennen kaikkea Fellinin Roomalle. Visuaalisesti upea elokuva tarkastelee muotoa ja sisältöä: Rooma on ikuinen ja kaunis, mutta dekadenssin valtaama. Viaton menneisyys ja rappiontäyteinen nykyhetki ovat vastakkain; elokuva näyttäytyykin ennen kaikkea yhteiskunnan ja kulttuurin nykytilan kritiikkinä. Suuri kauneus vaikuttaa toden totta suurelta, mutta silti kokonaisuus ei tavoita tarpeeksi. Kauneuden analyysi jää kesken.

Pisteytys: 7/10

Freier Fall

Ohjannut Stephan Lacant

Saksa 2013, 100 min.

Draama, Romantiikka

Pääosissa: Hanno Koffler, Max Riemelt

Freier Fall on elokuva itsensä etsimisestä. Saksalaiset poliisit Marc (Koffler) ja Kay (Riemelt) rakastuvat, vaikka Marc on elänyt tyytyväistä heteroelämää ja vaimokin on raskaana. Kertomus ei ole suoranaisesti huono, mutta aihetta voisi käsitellä paremminkin. Tarinasta ei oikein synny mitään kunnollista oivallusta. Hahmoista puuttuu syyvyttä ja seksuaalisuus näyttäytyy joko-tai -valintoina.

Pisteytys: 5/10

Miss Farkku-Suomi

Ohjannut Matti Kinnunen

Suomi 2012, 86 min.

Draama, Komedia

Pääosissa: Mikko Neuvonen, Sanni Kurkisuo, Maria Ylipää

Kauko Röyhkän samannimiseen romaaniin (2003) perustuva kasvutarina Miss Farkku-Suomi on siloiteltu nuorisokuvaus - ainakin alkuperäisteokseen nähden. 1970-luvun Oulussa Välde (Neuvonen) tuskailee paskassa kaupungissa, rokki soi ja rakkauselämä on rosoista. Filmin luoma ajankuva on ilahduttavaa ja loistavaa Röyhkä-musiikkia kuuntelee mieluusti energisinä Torttu-versioinakin. Mutta kuten yleensäkin, kirja on tässäkin tapauksessa rutkasti parempi elämys.

Pisteytys: 6/10

Once Upon a Time in the West - Huuliharppukostaja

Ohjannut Sergio Leone

Italia, USA & Espanja 1968, 175 min.

Lännenelokuva

Pääosissa: Charles Bronson, Claudia Cardinale, Henry Fonda

Sergio Leonen spagettiwesternklassikko Huuliharppukostaja sijoittuu pieneen Flagstonen kylään, jonne rautatie tekee tuloaan. Salaperäinen Harmonica (Bronson) saapuu kaupunkiin, jossa rautatiemiljonäärille työskentelevä häikäilemätön murhamies Frank (Fonda) kylvää kuolemaa. Upea tunnelma, loistava tarina ja mielenkiintoiset hahmot tekevät elokuvasta yhden kaikkien aikojen länkkäreistä. Kaiken toki kruunaa upea laajakangaskuvaus sekä Ennio Morriconen ainutlaatuinen musiikki.

Linkki 1001-projektin tuoreempaan arvosteluun tässä.

Pisteytys: 10/10

Army of Shadows - Tuntemattomat sankarit
Ohjannut Jean-Pierre Melville
Ranska & Italia 1969, 145 min.
Draama, Sota
Pääosissa: Lino Ventura, Jean-Pierre Cassell, Paul Meurisse



Eletään toisen maailmansodan aikaa ja Ranskaa hallitsee Vichyn nukkehallitus. Itsenäistä Ranskaa puolustava vastarintaliike, Charles de Gaullen Lontoosta käsin operoima la Résistance toimii emämaassa salaisena maanalaisverkostona. Vastarintaliikkeen uskaliaasta toiminnasta kertova elokuva havainnollistaa monipuolisesti sodan aikaisia tapahtumia ja tunnelmia muutaman henkilön kautta. Huikeaa jännitystä ja mielenkiintoinen katsaus varjoihin, kulissien takaiseen elämään.

Pisteytys: 8/10

The Wolf of Wall Street
Ohjannut Martin Scorsese
USA 2013, 179 min.
Draama, Rikos
Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Jonah Hill, Margot Robbie




Sikamaisin keinoin rikastuvasta Jordan Belfortista (DiCaprio) kertova The Wolf of Wall Street on kolmituntinen bakkanaali, rietas ja energinen kuvaus juppimaailman hulluudesta. Lopulta uskomaton retostelu huipentuu niin mahtaviin älyttömyyksiin, että väistämätön romahdus on edessä. Itsekästä nautinnontavoittelija Belfortia esittävä Leonardo DiCaprio tekee loistavan roolityön, joka olisi ollut Oscarinkin arvoinen. Parhaan elokuvan pystin saaminenkin olisi kyllä ollut ihme, sillä elokuvan kohdistama kritiikki liipannee myös aika läheltä akatemiapalkintoja ja Hollywood-koneistoa.

1001-listan mukainen arvio täällä.

Pisteytys: 8/10

Nymphomaniac vol. I & II
Ohjannut Lars von Trier
Tanska, Ranska, Saksa, Belgia, Iso-Britannia 2013,
117+123 min.
Draama
Pääosissa: Charlotte Gainsbourg, Stellan Skarsgård, Stacy Martin


Lars von Trierin nelituntinen, kahdeksi elokuvaksi jaettu eepos on tutkimusmatka inhimillisyyteen ja seksuaalisuuteen. Seksiaddikti Joe (Gainsbourg) kertoo tuntemattomalle laupiaalle samarialaiselle, aseksuaalille herra Seligmanille (Skarsgård) elämänsä keskeiset seksiseikkailut. Aihepiiriä tarkastellaan mielenkiintoisesta perspektiivistä: kuvasto on rietasta, mutta tunnelma tavoittaa jotain syvällistä. Kyse ei ole missään vaiheessa pinnallisesta pornosta, vaan pikemminkin ihmisen sisimmän tutkiskelusta. Nymphomaniac ei onneksi ole tunnelmaltaan niin ahdistava, kuin moni muu von Trierin filmi. Kiinnostavia ovat kuitenkin muutamat viitteet ohjaajan aiempaan elokuvaan, sangen tuskalliseen Antikristukseen (2009).

Pisteytys: 7/10

Play
Ohjannut Ruben Östlund
Ruotsi, Tanska & Suomi 2011, 118 min.

Draama
Pääosissa: Kevin Vaz, Yannick Diakité, John Ortiz, Anas Abdirahman, Sebastian Hegmar



Play on pysäyttävä elokuva. Se sijoittuu nykypäivän Ruotsiin, jossa joukko maahanmuuttajataustaisia poikia ryöstelee puhelimia toisilta lapsilta. Dokumentaarinen tyyli, improvisaatio ja pitkät kohtaukset tuovat elokuvaan realistisuuden tuntua, ja itse asiassa tarinakin perustuu tositapahtumiin. Play onnistuu erinomaisesti nostamaan esille kysymyksiä länsimaisen yhteiskunnan ongelmakohdista. Millaisesta toiminnasta roolimallit syntyvät? Kaupunki on täynnä ulkopuolisia tarkkailijoita, jotka väistelevät kaikkien silmien edessä tapahtuvaa roolileikkiä.

Kiinnostavaa on myös elokuvan aiheuttama kohu, jonka mukaan elokuva stereotypisoi kuvauksensa kohteita. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Elokuva kysyy, miten tällaiseen tilanteeseen tai katsojien mielikuvaan ja siitä heränneeseen kohuun päädytään. Jos jotakuta yhteiskunnan jäsentä tai kokonaista ryhmää pidetään yhteisöön sopimattomana, on aika helppoa luovuttaa ja jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Roolia ei aina oteta, joskus se vain annetaan.

Pisteytys: 8/10

National Treasure - Kansallisaarre
Ohjannut Jon Turteltaub
USA 2004, 131 min.
Seikkailu, Toiminta
Pääosissa: John Cage, Diane Kruger, Justin Bartha, Sean Bean



Kansallisaarre on liian tosissaan tehty aarteenmetsästysseikkailu, jossa jäykkis-Cage suorittaa vaivaannuttavissa tunnelmissa epärealistista tarinaa temppeliherrojen kätketystä aarteesta. Typerän humoristinen Riley (Bartha) on yritys keventää tunnelmaa ja ehkä tavoitella jotain Indy-henkistä meininkiä, mutta valitettavasti yritykseksi se vain jää. Elokuva on kuin lepattavan tähtilipun alla tehty Dan Brown -jännäri: molemmat tönkösti toteutettua "historiaa" ja "ällistyttäviä" arvoituksia. Ehkä tästä silti irtoaa viihdettä johonkin todella tyhjentävään aivojennollaukseen.

Pisteytys: 3/10

Kill Bill: Volume 1
Ohjannut Quentin Tarantino
USA 2003, 111 min.
Toiminta
Pääosissa: Uma Thurman, Lucy Liu, Daryl Hannah, Vivica A. Fox, Shin'ishi Chiba




Quentin Tarantinon riemukkaan genreilottelun ensimmäinen osa on esteettisesti tyylikäs kostoraina ja erinomaista viihdettää. Kostonhimoinen morsian (Thurman) on erinäisten populaarikulttuurin kliseiden perustalle taitavasti rakennettu hahmo ja Uma Thurman on osassa mainio. Tarinassa riittää vauhtia, mutta seuraavassa osassa meno hieman tasoittuu.

1001-listan mukainen arvio täällä.

Pisteytys: 8/10

Kill Bill: Volume 2
Ohjannut Quentin Tarantino
USA 2004, 137 min.
Toiminta
Pääosissa: Uma Thurman, David Carradine, Michael Madsen, Daryl Hannah




Kill Bill: Volume 2 on ensimmäisen osan tapaan hauskaa genreillä leikittelyä. Jatko-osassa tarinaa syvennetään ja salaperäiset yksityiskohdat ratkeavat: morsiamen (Thurman) kostoretki jatkuu ja saa lopulta päätöksensä. Toinen osa on edeltäjäänsä rauhallisempi, mutta aivan yhtä tyylikäs ja viihdyttävä. Mutta olisiko kostorainan saanut kuitenkin tiivistettyä yhdeksi filmiksi?

Pisteytys: 8/10

Les garçons et Guillaume, à table ! - Äiti ja minä
Ohjannut Guillaume Gallienne
Ranska & Belgia 2013, 85 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Guillaume Gallienne, Diane Kruger, Reda Kateb





Näyttelijä Guillaume Galliennen esikoisohjaus Äiti ja minä perustuu ohjaajan omaan näytelmään, ja elokuvan tyyli onkin viehättävän teatraalinen. Ohjaaja-näyttelijä myös esittää elokuvan tärkeimpiä rooleja: Guillaumea ja tämän äitiä. Guillaume tekee parhaansa ollakseen ensin tyttö ja sitten homoseksuaali, jotta miellyttäisi äitiään. Mikään identiteetti ei kuitenkaan tunnu omalta. Lopulta oma minuus löytyy, mutta Guillaumen omin sanoin - tuskin kukaan on mitään sataprosenttisesti. Siksi lokeromme ovat ahtaita ja mahdottomia! Elokuva käsittelee sukupuolen luonnetta sosiaalisena konstruktiona ihanan oivaltavasti ja huumorin kautta. Lopputulos on mahtava.

Pisteytys: 9/10

Metalhead
Ohjannut Ragnar Bragason
Islanti 2013, 97 min.
Draama
Pääosissa: Þorbjörg Helga Þorgilsdóttir, Sveinn Ólafur Gunnarsson



Islannin maaseudulla, idyllisessä pienessä kyläyhteisössä elämä vaikuttaa turvatulta, kunnes kuolema vie erään perheen vanhimman lapsen. Kaikki käsittelevät surua omalla tavallaan, mutta pikkusisko Heran (Þorgilsdóttir) tuska riipii koko yhteisöä. Hera omii veljensä heavy-harrastuksen, turruttaa tuskaansa kotipolttoisella kiljulla ja sulkeutuu kuoreensa. Eteenpäin olisi päästävä, mutta surua ei voi jättää taakse. Mustan huumorin pilkahdukset sävyttävät elokuvan inhimillistä kuvausta nuoruuden tuskasta. Kiintoisana sivujuonteena on hauska seurata myös 1980-1990-lukujen ajankuvaa ja musiikin muutosta.

Pisteytys: 7/10