USA & Italia 1978, 127 min.
Kauhu, Trilleri
Pääosissa: David Emge, Gaylen Ross, Ken Foree, Scott H. Reiniger
 |
| This place is gonna be rotten! |
Kuolleiden aamunkoitto jatkaa George A. Romeron Elävien kuolleiden yön (1968) kertomusta. Kuolleet ovat heränneet ja valloittaneet elävien maailman, mutta muutamat ihmispolot sinnittelevät kotikaupunkinsa raunioissa. Neljä selviytyjää onnistuu linnoittautumaan ostoskeskukseen, jossa olot ovat lopulta olosuhteisiin nähden yllättävän mukavat. Ulkopuolella vaanii kuitenkin alati paheneva uhka, jolta ei suojaa edes ostarin kaltainen yltäkylläisyyden paratiisi.
Kulutusyhteiskuntaa kritisoiva Kuolleiden aamunkoitto marssittaa zombit muistelemaan hailakasti entisen elämänsä tärkeitä asioita. Ostoskeskuksessa haahuillaan, vaikka ruumis mätänisi! Eivätkä herkkupuodit, hupimahdollisuudet ja tavaravuoret lopulta tyydytä elävien selviytyjienkään tarpeita, sillä onnelasta tulee väistämättä vankila. Nokkela tarina oli Romeron omaa käsialaa, ja toisena käsikirjoittajana hääri Dario Argento. Italokauhun tunnelmat välittyvät elokuvasta myös musiikin kautta, sillä sävellykset ovat muun muassa Suspiriasta (1977) tutun The Goblin -yhtyeen käsialaa.
Kuolleiden aamunkoitto on Romeron zombisarjan arvostetuin teos ainakin jälkimaineeltaan, mutta toki raaka filmi sai aikanaan osakseen myös paheksuntaa ja esityskieltoja. Vaikka aikaansa ja budjettiinsa nähden elokuvan maskeeraukset sekä efektit ovat hienoja, niiden tyyli ei enää välttämättä säväytä nykykatsojaa. Zombit eivät myöskään ole kovin vauhdikkaita saati raivokkaita, vaan pikemminkin aika aneemisia laahustajia. Pelkokerrointa on pyritty lisäämään elokuvan samanimisessä remakessa (2004), jonka olin täysin unohtanut katsoneeni. Se kertonee tarpeellisen siitä, miten hyvä tarina lopulta aina päihittää parhaimmatkin shokkiefektit.
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti