Ohjannut Jafar Panahi
Iran 1995, 85 min.
Draama
Pääosissa: Aida Mohammadkhani, Mohsen Kafili
 |
| 100 tomans for a goldfish! |
On uudenvuodenaatto. Pieni tyttö (Mohammadkhani) haaveilee pulskasta kultakalasta, jollainen koristaisi perheen juhlapäivää. Lopulta murheen murtama pienokainen saa äidiltään rahan kalan ostamiseen, mutta kaksi kertaa seteli katoaa ja löytyy. Toisen kerran raha putoaa niin hankalaan paikkaan, etteivät lasten keinot riitä sen kalastamiseksi. Yksinkertaisista, usein mitättöminä pidetyistä aineksista syntyy todellinen ja koskettava draama.
Herttainen elokuva kertoo lasten ja aikuisten maailman kohtaamisesta. Osa aikuisista ei jaksa ymmärtää lapsen logiikkaa tai pienelle tytölle tärkeitä asioita. Myöhemmin lapsukainen toistaa itsekin samaa mallia, eikä ehdi kiinnittää huomiota auttajansa tunteisiin. Jafar Panahin (1960─) tasapainoisessa esikoisohjauksessa ilmenee toisenkin iranilaisohjaajan kädenjälki: Abbas Kiarostamin käsikirjoitus herää eloon totisten lapsinäyttelijöiden tulkitsemana.
Valkoinen ilmapallo (engl. The White Balloon) sai ilmestyessään kansainvälistä huomiota ja muutamia palkintojakin. Merkittävin voitto tuli Cannesista, josta Panahi sai esikoisohjaajille myönnettävän Kultaisen kameran. Ohjaajan menestyksekäs ura on jatkunut halki 2000-luvun, vaikka kotimaassaan hänen työtään ei arvosteta: iranilaisten naisten asemaa käsittelevä The Circle (2000) palkittiin Kultaisella leijonalla ja dokufiktio Taxi Teheran (2015) sai Kultaisen karhun.
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti