Ohjannut Randa Haines
USA 1986, 119 min.
Romantiikka, Draama
Pääosissa: William Hurt, Marlee Matlin
 |
| I can't ever get close enough. |
James (Hurt) opettaa kuurojen koulussa lapsia puhumaan ja reagoimaan musiikkiin kuulevien tapaan. Idealistinen James päättää opettaa taidon myös koulun kuurolle siivoojalle Sarahille (Matlin). Sarah viittaa kintaalla idealisti-opettajan määrätietoisuudelle ja pitää kiinni viittomakielestä omana äidinkielenään. Torailusta huolimatta kaksikon välille syttyy yhtäkkiä kiihkeä romanssi. Lopulta suhde ajautuu kriisiin, koska James ei ymmärrä kuurojen maailmaa.
Sanaton rakkaus on kyllä ärsyttävin filmi, minkä olen hetkeen katsellut. Jamesin takapajuinen puheopetus ällistyttää, samoin siivoojien väheksyntä ─ "eihän se ole mikään ammatti". Elokuvaa on kehuttu romanssikuvauksestaan, mutta en rehellisesti sanoen saanut siitäkään otetta. James vain vinkuu Sarahin maailman etäisyydestä toinen toistaan typerämpien repliikkien kautta, mitä nyt välillä yrittää ymmärtää istumalla baarissa sormet korvissa. Jotain hyvääkin elokuvassa toki on: näyttelijät ovat taitavia, eritoten Oscar-palkinnon roolistaan saanut Marlee Matlin. Visuaalisesti elokuva on niin ikään toteutettu ihan kivasti.
Sanaton rakkaus on kyllä ärsyttävin filmi, minkä olen hetkeen katsellut. Jamesin takapajuinen puheopetus ällistyttää, samoin siivoojien väheksyntä ─ "eihän se ole mikään ammatti". Elokuvaa on kehuttu romanssikuvauksestaan, mutta en rehellisesti sanoen saanut siitäkään otetta. James vain vinkuu Sarahin maailman etäisyydestä toinen toistaan typerämpien repliikkien kautta, mitä nyt välillä yrittää ymmärtää istumalla baarissa sormet korvissa. Jotain hyvääkin elokuvassa toki on: näyttelijät ovat taitavia, eritoten Oscar-palkinnon roolistaan saanut Marlee Matlin. Visuaalisesti elokuva on niin ikään toteutettu ihan kivasti.
Kun nyt kerran lähdettiin niuhottamaan, jatkan vielä moittimalla heppoisia kerronnallisia ratkaisuja. Epäaitouksia riittää: kuuroille viitotaan välillä ilman katsekontaktia ja James pajattaa hölmösti ääneen jokaisen hänelle viitotun repliikin. Syynä lienee se, että yhdysvaltalainen yleisö tunnetusti karsastaa tekstityksiä. Mutta tuntuuhan se vähän tekosyyltä. Kuurojen maailma jää etäälle, kuulevien surkuttelevaksi tulkinnaksi "tuntemattomasta mysteeristä". Kerronnan painopisteiden takia huomio väkisinkin kiinnittyy Jamesin sielunelämään ja Sarah jää sivurooliin. Kenties Sanaton rakkaus on vielä 30 vuotta sitten ollut enemmän ajan tasalla, mutta onneksi maailma muuttuu.
Pisteytys: 3/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti