Ohjannut Fernando Meirelles
Iso-Britannia & Saksa 2005, 129 min.
Draama, Mysteeri, Romantiikka
Pääosissa: Ralph Fiennes, Rachel Weisz
 |
| Tessa was my home. |
Brittidiplomaatti Justin Quayle (Fiennes) lähtee Keniaan tuoreen Tessa-vaimonsa (Weisz) kanssa. Tessa on Amnesty-aktivisti, joka pyrkii määrätietoisesti parantamaan afrikkalaisten elinoloja ja taistelemaan korruptiota vastaan. Taistelu johtaa lopulta Tessan kuolemaan ja hiljalleen Justinille paljastuu, millaiseen rikosvyyhtiin Tessa on päässyt käsiksi. Rauhallinen diplomaattiluonne murenee, kun etsinnät vaimon jäljillä kiihtyvät ja rehellinen oikeudentaju viimein ottaa miehestä vallan.
Uskollinen puutarhuri kuvaa Afrikan kaksia kasvoja. Parhaimmillaan ne välähtävät kuvassa lähes yhtä aikaa: valkoisten luksusresortit ja kauniit puutarhat ovat aivan slummien vieressä. Rikollisuus ja korruptio puolestaan kietoutuvat ylikansallisten suuryhtiöiden valtaan. Fernando Meirelles käsitteli slummitodellisuuksia jo elokuvassaan Jumalan kaupunki (2002), mutta brasilialaisfilmin eloisuudelle ja iskevyydelle Uskollinen puutarhuri ei aivan vedä vertoja. Tarina on silti rehellisyytensä vuoksi varsin hyvä: karmivaa, että sillä on jopa löyhä pohjansa todellisuudessa.
Elokuvan onnistumisiin lukeutuvat näyttelijäsuoritukset. Ralph Fiennesin rooli on hauskasti hyvin samanlainen kuin Englantilaisessa potilaassa (1996), mutta ei kuitenkaan laisinkaan vanhan toistoa. Rachel Weiszin kipakka rooli palkittiin muun muassa Baftalla ja sivuosa-Oscarilla. Uskollisen puutarhurin monista onnistumisista huolimatta en aivan päässyt elokuvan imuun, vaikken sitä osaa mitenkään moittiakaan. Kertomus herätti silti kiinnostuksen tarttua joskus John le Carrén samannimiseen romaaniin (2001), johon elokuva perustuu.
Uskollinen puutarhuri kuvaa Afrikan kaksia kasvoja. Parhaimmillaan ne välähtävät kuvassa lähes yhtä aikaa: valkoisten luksusresortit ja kauniit puutarhat ovat aivan slummien vieressä. Rikollisuus ja korruptio puolestaan kietoutuvat ylikansallisten suuryhtiöiden valtaan. Fernando Meirelles käsitteli slummitodellisuuksia jo elokuvassaan Jumalan kaupunki (2002), mutta brasilialaisfilmin eloisuudelle ja iskevyydelle Uskollinen puutarhuri ei aivan vedä vertoja. Tarina on silti rehellisyytensä vuoksi varsin hyvä: karmivaa, että sillä on jopa löyhä pohjansa todellisuudessa.
Elokuvan onnistumisiin lukeutuvat näyttelijäsuoritukset. Ralph Fiennesin rooli on hauskasti hyvin samanlainen kuin Englantilaisessa potilaassa (1996), mutta ei kuitenkaan laisinkaan vanhan toistoa. Rachel Weiszin kipakka rooli palkittiin muun muassa Baftalla ja sivuosa-Oscarilla. Uskollisen puutarhurin monista onnistumisista huolimatta en aivan päässyt elokuvan imuun, vaikken sitä osaa mitenkään moittiakaan. Kertomus herätti silti kiinnostuksen tarttua joskus John le Carrén samannimiseen romaaniin (2001), johon elokuva perustuu.
Pisteytys: 7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti