Ohjannut Céline Sciamma
Ranska 2019, 122 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Noémie Merlant, Adèle Haenel
 |
| Who do you think I'm observing? |
Taidemaalari Marianne (Merlant) saapuu Bretangen jylhiin maisemiin. Hänen tehtävänään on maalata muotokuva nuoresta Héloïsesta (Haenel), jonka on määrä astua avioon. Héloïse ei halua antautua avioliitolle tuntemattoman miehen kanssa, eikä esiintyä muotokuvamallina. Mutkien kautta kaksi naista löytää yhteyden ja lopulta keskinäisen rakkauden, vaikka aika lemmelle käy vähiin.
Céline Sciamman surumielinen draama kuvaa naisten erilaisia rooleja ja mahdollisuuksia. Kontekstina on 1700-luku, mutta vertauksia nykypäivään ei tarvitse etsimällä etsiä. Elokuvan eri naisten kautta avautuu kuva patriarkaatin jykevästä asemasta, joka ei ole murtunut vieläkään. Tarinan naisten toimijuus on joko maailmanmenon hyväksymistä, sitä vastaan kapinontia tai jopa pakenemista kuoleman syleilyyn. Mariannen asema on itsenäinen: tämäkin rooli on ajankuvan vuoksi tärkeä olla esillä, sillä eivät naiset 1700-luvullakaan olleet pelkkiä muiden armoilla ajelehtijoita.
Nuoren naisen muotokuva (engl. Portrait of a Lady on Fire) oli arvostelumenestys, joka nousi muun muassa ehdolle Kultaisen palmun saajaksi. Pääpalkintoa ei Cannesista tullut, mutta Céline Sciamma palkittiin Queer Palm -pystillä sekä parhaan käsikirjoituksen palkinnolla. Sittemmin Sciammalta on ilmestynyt toinen haikea draama Maja lapsuuden reunalla (2021), joka tutkii kauniisti äidin ja lapsen välistä suhdetta. Aihe on erilainen, mutta elokuvissa on samaa herkkyyttä. Sciamman tulevia teoksia ei voi kuin odottaa suurella mielenkiinnolla.
Céline Sciamman surumielinen draama kuvaa naisten erilaisia rooleja ja mahdollisuuksia. Kontekstina on 1700-luku, mutta vertauksia nykypäivään ei tarvitse etsimällä etsiä. Elokuvan eri naisten kautta avautuu kuva patriarkaatin jykevästä asemasta, joka ei ole murtunut vieläkään. Tarinan naisten toimijuus on joko maailmanmenon hyväksymistä, sitä vastaan kapinontia tai jopa pakenemista kuoleman syleilyyn. Mariannen asema on itsenäinen: tämäkin rooli on ajankuvan vuoksi tärkeä olla esillä, sillä eivät naiset 1700-luvullakaan olleet pelkkiä muiden armoilla ajelehtijoita.
Nuoren naisen muotokuva (engl. Portrait of a Lady on Fire) oli arvostelumenestys, joka nousi muun muassa ehdolle Kultaisen palmun saajaksi. Pääpalkintoa ei Cannesista tullut, mutta Céline Sciamma palkittiin Queer Palm -pystillä sekä parhaan käsikirjoituksen palkinnolla. Sittemmin Sciammalta on ilmestynyt toinen haikea draama Maja lapsuuden reunalla (2021), joka tutkii kauniisti äidin ja lapsen välistä suhdetta. Aihe on erilainen, mutta elokuvissa on samaa herkkyyttä. Sciamman tulevia teoksia ei voi kuin odottaa suurella mielenkiinnolla.
Pisteytys: 9/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti