USA 1955, 106 min.
Rikos, Mysteeri, Scifi
Pääosissa: Ralph Meeker, Albert Dekker, Gaby Rodgers
 |
| Va-va-voom! Pretty bow! |
Yksityisetsivä Mike Hammer (Meeker) ottaa autonsa kyytiin epätoivoisen, puolialastoman naisen. Kovanaamaisen Miken pakotettu hyvä työ osoittautuu erheeksi, kun pelokas liftari johdattaa hänet mystisten agenttien ja epäilyttävästi hohtavien salaisuuksien maailmaan. Mutta koska Pandoran lipas on jo raollaan, on Miken tietenkin sukellettava sekaan perin kummalliseen tapaukseen.
Kovaksikeitetty Mike Hammer on Mickey Spillanen vuonna 1947 luoma hahmo, joka oli 1950-luvulla varsin suosittu ja tunnettu. Hammer seikkailee kirjojen ohella viidessä omassa filmissään sekä lukuisissa tv-sarjoissa ja -elokuvissa. Kohtalokas tapaaminen perustuu suoraan Spillanen samannimiseen teokseen (1952), vaikka kertomusta onkin muunneltu. Elokuvan tarina yhdistelee mainiosti jokseenkin tavanomaista film noiria scifiin, jälkimmäinen genre tosin vyöryy mukaan vasta kertomuksen loppupuolella. Genreyhdistelmä tuntuu ensi alkuun yllättävältä, mutta kuitenkin mainiosti aikaansa kuvaavalta. Aikakautensa atomipommipelko ja sienipilvien muotoiset painajaiset heijastuvat elokuvasta varsin hyvin.
Kohtalokas tapaaminen oli Robert Aldrichin (1918─1983) viides itsenäisesti ohjaama elokuva, jota edeltäneet teokset olivat jo olleet hittejä. Huonosti ei tämäkään filmi menestynyt, joskin Aldrichin uran huippu odotti häntä vasta seuraavalla vuosikymmenellä (esim. Mitä tapahtuikaan Baby Janelle, 1962). Myös Kohtalokas tapaaminen on eittämättä merkittävä teos aikansa kuvaajana ja muutoinkin menevänä rikosjännärinä. Tyylinsä ja kielensä puolesta filmi heijastelee hauskasti pulp fictionia tai kioskikirjallisuutta, jossa sen juuretkin toki ovat. Eikä muuten suinkaan ole sattuma, että Quentin Tarantinon elokuvassa Pulp Fiction (1994) on eräs varsin tutulla tavalla hohdokas salkku. Juontavatko monien muidenkin elokuvien lukuisat, mystisesti hohtavat salkut, arkut ja rasiat juurensa Kohtalokkaaseen tapaamiseen?
Kovaksikeitetty Mike Hammer on Mickey Spillanen vuonna 1947 luoma hahmo, joka oli 1950-luvulla varsin suosittu ja tunnettu. Hammer seikkailee kirjojen ohella viidessä omassa filmissään sekä lukuisissa tv-sarjoissa ja -elokuvissa. Kohtalokas tapaaminen perustuu suoraan Spillanen samannimiseen teokseen (1952), vaikka kertomusta onkin muunneltu. Elokuvan tarina yhdistelee mainiosti jokseenkin tavanomaista film noiria scifiin, jälkimmäinen genre tosin vyöryy mukaan vasta kertomuksen loppupuolella. Genreyhdistelmä tuntuu ensi alkuun yllättävältä, mutta kuitenkin mainiosti aikaansa kuvaavalta. Aikakautensa atomipommipelko ja sienipilvien muotoiset painajaiset heijastuvat elokuvasta varsin hyvin.
Kohtalokas tapaaminen oli Robert Aldrichin (1918─1983) viides itsenäisesti ohjaama elokuva, jota edeltäneet teokset olivat jo olleet hittejä. Huonosti ei tämäkään filmi menestynyt, joskin Aldrichin uran huippu odotti häntä vasta seuraavalla vuosikymmenellä (esim. Mitä tapahtuikaan Baby Janelle, 1962). Myös Kohtalokas tapaaminen on eittämättä merkittävä teos aikansa kuvaajana ja muutoinkin menevänä rikosjännärinä. Tyylinsä ja kielensä puolesta filmi heijastelee hauskasti pulp fictionia tai kioskikirjallisuutta, jossa sen juuretkin toki ovat. Eikä muuten suinkaan ole sattuma, että Quentin Tarantinon elokuvassa Pulp Fiction (1994) on eräs varsin tutulla tavalla hohdokas salkku. Juontavatko monien muidenkin elokuvien lukuisat, mystisesti hohtavat salkut, arkut ja rasiat juurensa Kohtalokkaaseen tapaamiseen?
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti