torstai 20. joulukuuta 2018

20. LUUKKU - 20 vuotta sitten (Armageddon, 1998)

Aw, gee, lady... I just came here to drill.
Vuoden 1998 elokuvista muistetaan muun muassa massiivinen sotaleffa Pelastakaa sotamies Ryan, eri elämäntarinoiden palasia yhteen nivova draama Magnolia, romanttinen komedia Sekaisin Marista ja hieman edellämainittua omalaatuisempi komedia The Big Lebowski. 1001-listalta puuttuvista nimekkäistä filmeistä 20 vuoden takaa mainittakoot ainakin jättimäinen tirkistelyleffa Truman Show, teini-ikää osuvasti kuvaava Fucking Åmål sekä rasismiin pureutuva American History X. Myös päivän elokuva on ilmestymisvuotensa nimekkäimpiä tuotoksia.

Armageddon
Ohjannut Michael Bay
USA 1998, 151 min.
Toiminta, Seikkailu, Scifi
Pääosissa: Bruce Willis, Ben Affleck, Liv Tyler




Uhkaavat meteorikuurot pommittavat maapalloa, mutta tuhot paljastuvat vain maailmanlopun alkusoitoksi: jättimäinen meteori on Telluksen kanssa törmäyskurssilla ja ihmiskunnalla on vain pari viikkoa armonaikaa. NASA ei keksi nopeasti lähestyvään uhkaan muuta ratkaisua, kuin lähettää meteorille joukon mestariporaajia ujuttamaan ydinpommin tuomiopäivän murikan hyisiin sisuksiin. Öljynporaajakonkari Harry Stamper (Willis) miehistöineen koulutetaan pikavauhtia avaruusmatkaan ja kiidätetään hengenvaaralliseen tehtävään hippulat vinkuen.

Armageddon on yliampuvan massiivinen toimintaseikkailu, jossa raha näkyy: efektit ovat näyttäviä ja päärooleissa nähdään joukko isoja tähtiä. Panokset ovat melkoiset, mutta toimintaan hukkuva tarina on typerän epäuskottava ja täynnä päälleliimattua draamaa. Yhdentekevää ja ylipitkää hulinaa koko leffa, mutta elokuvan sietää taustahälynä kertaalleen. Näkemättäkin pärjää; olen itse asiassa onnistunut tahattomasti välttelemään Armageddonia siten, etten ole kertaakaan aiemmin katsonut sitä alusta loppuun. Ainakin olen jälleen yhtä tehoste-elämystä rikkaampi.

Niin tyhjäpäinen kuin kokonaisuus onkin, tuli Armageddonista yksi ilmestymisvuotensa isoimmista kassamagneeteista ja purevasta kritiikistä huolimatta viihteennälkäinen fanikunta löytyi nopeasti. Elokuva keräsi peräti neljä Oscar-ehdokkuutta, tosin sentään vain teknisten palkintojen ja musiikin saralla. Armageddonin eläväisin muistomerkki taitaakin tätä nykyä olla Aerosmithin esittämä tunnuskappale I Don't Wanna Miss a Thing. Siirappinen slovari soi tiuhaan radiossa ja diskoissa varsinkin milleniumin molemmin puolin, mutta taatusti se keinuu ainakin joidenkin radiokanavien soittolistoilla edelleen.

Pisteytys: 3/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti