perjantai 14. joulukuuta 2018

14. LUUKKU - 50 vuotta sitten (Täällä Pohjantähden alla, 1968)

Sosialismi on eräänä todistajana häissänne...
Viidenkymmenen vuoden kunniakkaan keski-iän ovat kuluvana vuonna saavuttaneet muun muassa elokuvat 2001: A Space Odyssey, Apinoiden planeetta, Huuliharppukostaja sekä Elävien kuolleiden yö. Puoli vuosisataa sitten maailma kuohui, ja se näkyi myös elokuvien maailmassa: toukokuun mellakoiden vuoksi Cannesin elokuvajuhlat peruttiin kokonaan. Samaan aikaan kuitenkin kuvattiin jo 1960-luvun vastakulttuuria huokuvaa satiiria Jos..., joka lunasti Kultaisen Palmun itselleen seuraavana vuonna.

Vuosikymmenen melskeistä huolimatta päivän elokuva edustaa varsin perinteistä elokuvantekoa, mutta silti tai ehkä juuri siksi se on vedonnut yleisöihin jo puolen vuosisadan ajan. Täällä Pohjantähden alla tuo valkokankaalle suomalaisille rakkaita torpparihahmoja ja itse tarina pureutuu kansakunnan kipupisteisiin. Kertomuksessa käsiteltävästä sisällissodasta on tänä vuonna kulunut vuosisata, mutta tämän elokuvan ilmestyessä oltiin vasta puolen vuosisadan virstanpylvään kohdalla, ja vuoden 1918 traagiset tapahtumat olivat vielä voimakkaasti elävää historiaa.

Täällä Pohjantähden alla
Ohjannut Edvin Laine
Suomi 1968, 186 min.
Historia, Draama, Sota
Pääosissa: Aarno Sulkanen, Titta Karakorpi, Risto Taulo, Veikko Sinisalo



Väinö Linnan samannimisen romaanitrilogian (1959─1962) elokuvaversio kuljettaa katsojansa uskollisesti läpi kahden ensimmäisen kirjan keskeisten tapahtumien. Kertomus alkaa tuttuun tapaan hämäläisellä maaseudulla suosta, kuokasta ja torpparista nimeltä Jussi (Taulo). Perheen pääksi ja elokuvankin päähenkilöksi kohoaa perheen esikoispoika Akseli (Sulkanen), jonka vaiheet johtavat lopulta vuoden 1918 katkeriin taisteluihin.

Ollakseen 1960-luvun lopun elokuva, Täällä pohjantähden alla on tyylillisesti vanhanaikainen ja paikoin tönkkö, eikä filmatisointi ravistele alkuperäisteoksen tavoin. Heikkouksistaan huolimatta elokuva antaa uskottavat kasvot kirjojen tutuille hahmoille, ja menneen maailman miljöö on luotu onnistuneesti. Menestysten sarjaan lukeutuu myös surumielisen kaunis Akselin ja Elinan häävalssi, jonka Heikki Aaltoila sävelsi elokuvaa varten.

Elokuvan vanhahtava luonne on saanut kritiikkiä osakseen, mutta siltikin Täällä pohjantähden alla on yhä kaikkien aikojen kolmanneksi katsotuin kotimainen elokuva. Edellä ovat niin ikään Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas (1955) sekä Toivo Särkän Kulkurin valssi (1941). Koska tähän kolmituntiseen elokuvaan mahtuivat vain kahden ensimmäisen Pohjantähti-romaanin päätapahtumat, oli tarinalle tehtävä jatkoa. Kirjasarjan päätösosaan pohjautuva, sittemmin hieman unohtunut elokuva Akseli ja Elina  (1970) kuljettaa Koskelan perheen kohti toista maailmansotaa.

Pisteytys: 7/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti