 |
| Stay casual. |
Vuonna 1978 disko soi, kaukaisten galaksien seikkailut innoittivat mielikuvitusta ja nuorison videopelivillitys alkoi toden teolla legendaarisen kolikkopelin Space Invadersin myötävaikutuksella. Suomessa vuosi alkoi presidentinvaaleilla, joiden myötä Urho Kekkosen valtakausi sai jälleen jatkua. Loppuvuodesta lehtien etusivut täyttyivät huomattavasti yllättävimmillä uutisilla, kun Suomessa koettiin ihka oikea lentokonekaappaus. Aiheesta on sittemmin laadittu myös elokuva Kaappari (2013). Hieman pienieleisempää ja arkisempaa draamaa sen sijaan tarjoili esimerkiksi viehättävä tv-sarja Elämänmeno (1978). Yhdenlaista arkea ja elämänmenoa käsittelee myös päivän elokuva Villit vuodet.
Big Wednesday - Villit vuodet
Ohjannut John Milius
USA 1978, 120 min.
Draama
Pääosissa: Jan-Michael Vincent, William Katt, Gary Busey, Patti D'Arbanville, Lee Purcell
On kesä 1962 ja joukko nuoria kalifornialaissurffareita nauttii täysin rinnoin elämänsä parhaista vuosista. Valtameren tuolla puolen vaaniva Vietnamin sota ja muut aikuistumisen mukanaan tuomat vastuut kuitenkin rikkovat nuoruuden huolettomuuden. Velvollisuuksistaan viis veisaten entisiksi nuoriksi muuttuvat haaveilijat odottavat suurta aaltoa, mutta tosielämässä he ovat hukassa: uudet sukupolvet valtaavat vanhat mestat, mutta aikuiseen elämään astuminenkaan ei tunnu helpolta.
Paremmin käsikirjoittajana tunnetun John Miliuksen (esim. Ilmestyskirja. Nyt, 1979) ohjaustyö otettiin vastaan nuivasti. Elokuva floppasi ilmestyessään ja yhtenä syynä tähän pidettiin harhaanjohtavaa markkinointia. Villit vuodet oletettiin kepeäksi surffielokuvaksi, mutta se on pikemminkin vakava kasvutarina hieman Svengijengi '62 (1973) tapaan. Ehkäpä kehnoon vastaanottoon vaikutti sekin, miten penseästi elokuvan päähenkilöt suhtautuvat kansalaisvelvollisuuksiinsa.
Paremmin käsikirjoittajana tunnetun John Miliuksen (esim. Ilmestyskirja. Nyt, 1979) ohjaustyö otettiin vastaan nuivasti. Elokuva floppasi ilmestyessään ja yhtenä syynä tähän pidettiin harhaanjohtavaa markkinointia. Villit vuodet oletettiin kepeäksi surffielokuvaksi, mutta se on pikemminkin vakava kasvutarina hieman Svengijengi '62 (1973) tapaan. Ehkäpä kehnoon vastaanottoon vaikutti sekin, miten penseästi elokuvan päähenkilöt suhtautuvat kansalaisvelvollisuuksiinsa.
Kun aikaa kului, filmin arvo nuoriso- ja aikalaiskuvauksena ymmärrettiin lopulta. Surffauskaan ei ole mitään draamaa keventävää silmäniloa, vaan syvällinen tapa käsitellä päähenkilöidensä sielunmaisemaa. Kyse ei myöskään ole laiskottelusta yhteiskunnan kustannuksella, vaan pikemminkin itsensä toteuttamisen ja valmiiksi viitoitetun elämän turhauttavasta konfliktista. Sanottakoon tosin, että ne surffauskohtauksetkin ovat varsin näyttäviä!
Pisteytys: 7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti