 |
| I'm sure neither of you suffer as I do! |
90 vuotta sitten maailma kärvisteli piinallisesti jatkuvan laman ja ankaran pulakauden kourissa. Saksassa otettiin suuria askeleita kohti seuraavaa suursotaa: tammikuussa Adolf Hitler nousi valtakunnankansleriksi, keväällä paloivat kirjaroviot ja jo kesän tullen NSDAP oli maan ainoa laillinen puolue. Näitä kohtalokkaita tapahtumia muisteltiin sittemmin esimerkiksi oman aikansa mielenmaisemaa heijastavassa tunteikkaassa Hollywood-draamassa Näin se alkoi (1940).
Vuoden 1933 tunnelmiin vievät niin ikään elokuvat Kultakalat 1933 (1933) tai King Kong (2005) ─ molemmissa kuvaillaan köyhän ajan glamouria ja todellisuuspakoa. Ankarina aikoina lohtua voi löytää nostalgiasta, menneisyyden haavemaista ja ajan kultaamista muistoista. Juuri sellaisiin tunnelmiin vie päivän elokuva, joka ymmärrettävistä syistä oli aikanaan sangen suosittu.
Vuoden 1933 tunnelmiin vievät niin ikään elokuvat Kultakalat 1933 (1933) tai King Kong (2005) ─ molemmissa kuvaillaan köyhän ajan glamouria ja todellisuuspakoa. Ankarina aikoina lohtua voi löytää nostalgiasta, menneisyyden haavemaista ja ajan kultaamista muistoista. Juuri sellaisiin tunnelmiin vie päivän elokuva, joka ymmärrettävistä syistä oli aikanaan sangen suosittu.
Ohjannut George Cukor
USA 1933, 115 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Katharine Hepburn, Joan Bennett, Jean Parker, Frances Dee, Douglass Montgomery
Pikku naisia on Louisa May Alcottin samannimiseen romaaniin (1868─1869) perustuva filmatisointi. Tarina seuraa romaanista tuttuun tapaan Marshin perheen sisaruksia, joista kertomuksen keskushahmoksi kohoaa räiskähtelevä Jo (Hepburn). Elokuvaversio on jo kolmas laatuaan, mutta ensimmäinen romaanista tehty äänielokuva. Ensimmäinen väriversio puolestaan syntyi vuonna 1949. Nykypäivänä Pikku naisia -adaptaatioista muistettaneen parhaiten vuoden 1994 ja vuoden 2019 filmit, mutta jo vain tämäkin varhaisversio on kirjan faneille näkemisen väärti!
Pikku naisia on ylettömän herttainen elokuva, jopa liiankin sievistelevä. Elokuvaversio kaunistelee alkuperäisteoksen harvoja konflikteja, mutta toisaalta juuri siksi kauniiseen miljööseen sijoittuva filmi on niin ehdottoman turvallista ja lämpöistä katsottavaa. Ei tosiaan ole ihmekään, että lohtua tuova elokuva oli aikanaan hyvin suosittu: tällaiselle nostalgiselle ja jopa konservatiiviselle tarinalle oli tilausta vaikeiden lamavuosien alhossa. Kun tulevaisuus näyttää surkealta, tekee mieli katsella edes menneeseen ruusunpunaisin lasein.
Yleisömenestyksen ohella Pikku naisia miellytti kriitikoita, jotka suitsuttivat filmin tunteikkuutta. Akatemiakisailu tuotti elokuvalle käsikirjoitus-Oscarin ja Venetsian filmijuhillla Katharine Hepburn palkittiin ansaitusti eläväisestä Jon roolistaan. Elokuva onkin melkoista Hepburn-juhlaa! Kiehtovaa, että osa on vasta näyttelijän ensimmäisiä elokuvarooleja. Pikku naisia on näkemisen arvoinen jo vain Hepburnin vuoksi, jonka supertähteyden ajat olivat vielä vuonna 1933 vasta edessäpäin.
Pisteytys: 7/10
Yleisömenestyksen ohella Pikku naisia miellytti kriitikoita, jotka suitsuttivat filmin tunteikkuutta. Akatemiakisailu tuotti elokuvalle käsikirjoitus-Oscarin ja Venetsian filmijuhillla Katharine Hepburn palkittiin ansaitusti eläväisestä Jon roolistaan. Elokuva onkin melkoista Hepburn-juhlaa! Kiehtovaa, että osa on vasta näyttelijän ensimmäisiä elokuvarooleja. Pikku naisia on näkemisen arvoinen jo vain Hepburnin vuoksi, jonka supertähteyden ajat olivat vielä vuonna 1933 vasta edessäpäin.
Pisteytys: 7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti