 |
| Welcome to California! |
Elokuva-aikakone kiidähtää keskelle 1950-lukua. Vuonna 1953 Suomessa jännitettiin Kyllikki Saaren katoamista ja seurattiin, kun itänaapurissa vaihtui valta. Neuvostoliitossa Josif Stalinin (1878─1953) väkevä mahti vaihtui ensin Malenkovin ja sitten Hrustsovin aikaan. Aikakauden jännitteet lievittyivät hetkeksi, kun Korean sota päättyi aselepoon. Maa jakautui kahtia ja lopullinen rauha jäi solmimatta.
Muutosten vuoteen 1953 sijoittuvat mielikuvitukselliset elokuvat The Death of Stalin (2017) ja Alaston lounas (1991), jotka kuvaavat ajankohtaa satiirin ja unitrippien keinoin. Lisää terävää ajankuvaa tarjoaa 70-vuotisjuhliaan viettäneiden syntymäpäiväsankareiden kavalkadi: Koskenkorvan viina, Playboy-lehti ja Ian Flemingin luoma salainen agentti James Bond näkivät kaikki päivänvalon ensi kertaa vuonna 1953. Näillä eväin kohti maailmanvalloitusta!
Ohjannut Byron Haskin
USA 1953, 85 min.
Scifi, Toiminta, Trilleri
Pääosissa: Gene Barry, Ann Robinson, Les Tremayne
Taivaalta tipahtava kumma esine paljastuu vihamielisten marsilaisten avaruusalukseksi, ja pian ihmisten ylimielisyys saa kovan kolauksen. Maailmojen sota perustuu H.G. Wellesin samannimiseen scifiromaaniin (1897). Juoni noudattelee pääpiirteitäin alkuperäisteosta, mutta ei pyri täsmälliseen toisintoon: vanhan Lontoon sijaan tarina sijoittuu ajankohtaisesti 1950-luvun Yhdysvaltoihin.
Erikoistehoste-Oscarilla palkittu Maailmojen sota on tyylikkään näköistä aikansa scifielokuvaa. Siinä missä Wellesin romaani kertoi paljolti oman tekoaikansa eli 1890-luvun tieteiskuvitelmista, tämä elokuvatulkinta kiinnittyy 1950-luvun näkökulmiin. Kylmän sodan ajan tarinassa tripodit ovat muuttuneet lentäviksi lautasiksi ja ihmiskunnallakin on käytössään hävittäjiä ja atomipommeja. Silti uskonnolla ja konservatiivisella moraalilla on kertomuksessa vielä merkittävä sijansa.
H.G. Wellesin klassikkoteos on vuosikymmenten saatossa tuotu teatterilavoille ja televisioon sekä muokattu peleiksi ja sarjakuviksi. Adaptaatioista tunnetuimpia on Orson Wellesin paniikkia herättänyt radiokuunnelma (1938) ja Steven Spielbergin filmatisointi Maailmojen sota (2005). Tämä Byron Haskinin (1899─1984) ohjaustyö on niin ikään tunnettu, onhan se romaanin ensifilmatisointi. Elokuvan ikimuistoisilla kohtauksilla ja uraauurtavilla erikoistehosteilla on ollut vaikutuksensa scifielokuviin: eritoten Independence Day (1996) on tälle klassikolle paljosta velkaa.
Pisteytys: 7/10
Erikoistehoste-Oscarilla palkittu Maailmojen sota on tyylikkään näköistä aikansa scifielokuvaa. Siinä missä Wellesin romaani kertoi paljolti oman tekoaikansa eli 1890-luvun tieteiskuvitelmista, tämä elokuvatulkinta kiinnittyy 1950-luvun näkökulmiin. Kylmän sodan ajan tarinassa tripodit ovat muuttuneet lentäviksi lautasiksi ja ihmiskunnallakin on käytössään hävittäjiä ja atomipommeja. Silti uskonnolla ja konservatiivisella moraalilla on kertomuksessa vielä merkittävä sijansa.
H.G. Wellesin klassikkoteos on vuosikymmenten saatossa tuotu teatterilavoille ja televisioon sekä muokattu peleiksi ja sarjakuviksi. Adaptaatioista tunnetuimpia on Orson Wellesin paniikkia herättänyt radiokuunnelma (1938) ja Steven Spielbergin filmatisointi Maailmojen sota (2005). Tämä Byron Haskinin (1899─1984) ohjaustyö on niin ikään tunnettu, onhan se romaanin ensifilmatisointi. Elokuvan ikimuistoisilla kohtauksilla ja uraauurtavilla erikoistehosteilla on ollut vaikutuksensa scifielokuviin: eritoten Independence Day (1996) on tälle klassikolle paljosta velkaa.
Pisteytys: 7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti