 |
| I'll be your guide. |
Viimeisestä joulupaketista löytyy kaksi loppuvuoden 2023 ensi-iltaa. Elokuvat ovat erilaisia tyylilajeiltaan ja maailmoiltaan, vaan jokin niitä yhdistääkin: molemmissa klassikko tekee paluun ja jättää toiveita tulevista elokuvista samoilta tekijöiltä. Elokuvat luovat uutta, mutta nostalgialta ei vältytä. Se on näinä epävakaina maailmanaikoina ymmärrettävässä suosiossa: oliko ennen kaikki paremmin? Mitä tällä ajalla on annettavanaan, ja mihin menemme seuraavaksi?
Eilisestä luukusta paljastuneet Barbie (2023) ja Anna joen virrata (2023) sekä Suomi-koosteen kruunannut Kuolleet lehdet (2023) kurottelevat nekin menneeseen, mutta ovat tukevasti kiinni ajassaan. Vaan millainen elokuvavuosi siintää edessä seuraavaksi? Nostalgiahuurua todellakin piisaa, sillä muun muassa Ghostbustersin (1988), Beetlejuicen (1988) ja Mad Maxin (1979) saavat jatkoa. Minä odottelen mielenkiinnolla Robert Eggersin Nosferatu-filmatisointia, joka näillä näkymin saisi viimein ensi-iltansa vuoden päästä. Vaan lienee vuoden 2024 ensi-iltojen joukossa aivan tuoreita debyyttejä, kertomatta jääneitä tarinoita ja odottamattomia menestyksiä. Kohti tuntematonta ja sen yli!
Ohjannut David Fincher
USA 2023, 118 min.
Toiminta, Seikkailu, Rikos
Pääosissa: Michael Fassbender, Tilda Swinton, Charles Parnell
Alexis Nolentin sarjakuvaan The Killer (1998─2014) perustuva elokuva kertoo palkkamurhaajasta (Fassbender), jonka ampuma harhaluoti aiheuttaa viheliäisen kostonkierteen. Sarjakuvan alkuajoista on jo parikymmentä vuotta, mutta elokuva on vähän ärsyttävänkin korostetusti kiinni 2020-luvussa pakettiautomaatteineen, Wordleineen ja bitcoineineen.
The Killer on ohjaaja David Fincherin ja käsikirjoittaja Andrew Kevin Walkerin kauan odotettu yhteistyö, ensimmäinen sitten erinomaisesti menestyneen rikostrilleri Se7enin (1995). The Killer on kaikessa yksinkertaisuudessaan vetävä toimintaelokuva, jossa on miellyttävä vivahde huumoria ja hienoisia mielleyhtymiä klassikoihin. Eritoten mieleen tulee palkkamurhaajasta kertova Ajojahti (1967), jonka ilmeetön päähenkilö on samaa maata kuin Michael Fassbenderin tulkitsema rutiinimurhaaja. Kokonaisuus sinänsä toimii ja viihdyttää, mutta on myönnettävä, että petyin hieman. Olivatko odotukset vain liian korkealla?
The Killer on ohjaaja David Fincherin ja käsikirjoittaja Andrew Kevin Walkerin kauan odotettu yhteistyö, ensimmäinen sitten erinomaisesti menestyneen rikostrilleri Se7enin (1995). The Killer on kaikessa yksinkertaisuudessaan vetävä toimintaelokuva, jossa on miellyttävä vivahde huumoria ja hienoisia mielleyhtymiä klassikoihin. Eritoten mieleen tulee palkkamurhaajasta kertova Ajojahti (1967), jonka ilmeetön päähenkilö on samaa maata kuin Michael Fassbenderin tulkitsema rutiinimurhaaja. Kokonaisuus sinänsä toimii ja viihdyttää, mutta on myönnettävä, että petyin hieman. Olivatko odotukset vain liian korkealla?
Pisteytys: 7/10
Ohjannut Hayao Miyazaki
Japani 2023, 124 min.
Animaatio, Seikkailu, Fantasia
Pääosissa: Soma Santoki, Masaki Suda, Kô Shibasaki
Hayao Miyazakin taianomainen elokuva sijoittuu sodanjälkeiseen Japaniin ja erikoiseen maailmaan, jonne 12-vuotias Mahito-poika (Santoki) ajautuu kumman haikaran (Suda) viettelemänä. Tokion pommitukset jäävät taakse, mutta uudessa maailmassa vaanivat toisenlaiset vaarat. Tarkemman juonen referointi on turhaa, sillä matkan yllättävät, uudet upottavat kerrokset on ihastuttavaa kokea ennakkotiedoitta. Tätä enteilee jo elokuvan minimalistinen markkinointi: pelkkä juliste on lupaus taikaovesta, joka voi kadota hetkenä minä hyvänsä.
Pakahduttavan kauniisti ja yksityiskohtaisesti animoitu maailma tuntuu tutulta jostain etäisestä unesta. Siinä on Miyazakin aiempien filmien magiaa, juuri sitä samaa mestarillista kerronnan taikaa, joista Ghibli-elokuvat ovat tulleet tunnetuiksi. Että tällaisia mestariteoksia vielä tehdään, ja niitä pääsee katsomaan valkokankaalta tuoreeltaan! Poika ja haikara (engl. The Boy and the Heron) ei ole aivan Miyazakin paras teos, mutta silti täydellisen valloittavaa fantasiaa.
Pakahduttavan kauniisti ja yksityiskohtaisesti animoitu maailma tuntuu tutulta jostain etäisestä unesta. Siinä on Miyazakin aiempien filmien magiaa, juuri sitä samaa mestarillista kerronnan taikaa, joista Ghibli-elokuvat ovat tulleet tunnetuiksi. Että tällaisia mestariteoksia vielä tehdään, ja niitä pääsee katsomaan valkokankaalta tuoreeltaan! Poika ja haikara (engl. The Boy and the Heron) ei ole aivan Miyazakin paras teos, mutta silti täydellisen valloittavaa fantasiaa.
Pisteytys: 9/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti