lauantai 20. huhtikuuta 2013

Gold Diggers of 1933 - Kultakalat 1933 (1933)

Ohjannut Mervyn LeRoy & Busby Berkeley (musiikkinumerot)
USA 1933, 97 min.
Musikaali, Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Dick Powell, Ruby Keeler, Joan Blondell, Aline MacMahon, Warren William, Guy Kibbee, Ned Sparks

Shadow Waltz
Lama-aikana elämä on tiukkaa. Myös broadwaytähtöset - rikkaita miehiä kalastelevat "kultakalat" - ovat töitä vailla. Heihin kuuluvat nuori viaton Polly (Keeler), koomikko Trixie (MacMahon), glamouria huokuva Fay (Rogers) ja laulajatar Carol (Blondell). Heidän luotto-ohjaajansa Barney Hopkins (Sparks) on valmistellut uuden musikaalin, mutta tiukassa taloustilanteessa rahoitusta ei ole. Apuun saapuu salaperäinen säveltäjänero Brad Roberts (Powell), joka myöhemmin paljastuu miljonäärin jälkikasvuksi. Musikaaliharjoitusten edetessä kasvaa myös Bradin rakkaus Pollyyn, mutta pariskunnan onnen tielle astuvat Robertsin ökysuvun edustajat.

Warner Brosin varhaisten musikaalien sarja muodostui nopeasti omaksi konseptikseen. Musikaalinumerot ohjasi koreografi Busby Berkeley uudistavalla tyylillään, visualisoiden showtytöt geometrisiin kaleidoskooppiasetelmiin. Sama näyttelijöiden tähtikaarti esiintyi useammassakin musikaalipätkässä, ja jo pelkkä Gold Diggers -elokuvien sarja täydentyi vuoden 1933 jälkeen vielä kolmella filmillä. Itse asiassa tämäkin elokuva oli uudelleenversiointi kadonneesta, vuonna 1929 tehdystä elokuvasta (Gold Diggers of Broadway). Alunperin tarina kuitenkin perustuu jo vuonna 1919 ensi-iltansa saaneeseen Broadway-musikaaliin.

Kultakalat 1933 on myös yksi lukuisista 1930-luvun backstage-musikaaleista. Hilpeän todellisuuspaon ohella tämä filmi myös kommentoi selkeästi aikansa ongelmakohtia, koko juonen kietoutuessa lama-ajan tematiikan ympärille. Elokuva päättyy kantaaottavaan musikaalinumeroon, jossa maailmansodan veteraanien kunniakas marssi on rinnastettu epätoivoisten työnhakijoiden vaellukseen. Kaikkinensa elokuva on hellyyttävä, naiivi ja hyväntuulinen kokonaisuus. Juonen ajoittaiset heikkoudekin voi antaa anteeksi tunnelman ollessa kohdillaan. Jo yksin musikaalinumeroiden katselu on ihastuttavaa seurattavaa, mutta myös kulissien takaisissa tapahtumissa riittää rutkasti viihdettä ja vauhtia.

Pisteytys:
8/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti