 |
| Kohisevan voittaja! |
Vuosisata sitten maailma toipui ensimmäisen maailmansodan tuoksinnoista: sodan jälkipuinnit aloitettiin Pariisissa Versailles'n palatsissa ja Suomessa saatiin viimein toimitettua ensimmäiset presidentinvaalit. Moraalia päätettiin pyrkiä kohottamaan alkoholin kieltolain avulla niin kotomaassamme kuin myös meren takana Yhdysvalloissa.
Vuonna 2019 satavuotispäiväänsä ovat viettäneet muun muassa Helsingin päärautatieasema ja Suomen valtiomuoto ─ sekä tietenkin päivän elokuva. Suomalais-ruotsalainen mykkäklassikko Laulu tulipunaisesta kukasta on ilahduttavasti ollut juhlavuonnaan näyttävästikin esillä. Osin näkyvyys on kietoutunut elokuvan musiikin säveltäneen Armas Järnefeltin (1869─1958) 150-vuotisjuhlintaan. Järnefeltin ohella saman merkkipaalun on saavuttanut myös ikätoveri ja alkuperäisteoksen kirjoittaja Johannes Linnankoski (1869─1913).
Vuonna 2019 satavuotispäiväänsä ovat viettäneet muun muassa Helsingin päärautatieasema ja Suomen valtiomuoto ─ sekä tietenkin päivän elokuva. Suomalais-ruotsalainen mykkäklassikko Laulu tulipunaisesta kukasta on ilahduttavasti ollut juhlavuonnaan näyttävästikin esillä. Osin näkyvyys on kietoutunut elokuvan musiikin säveltäneen Armas Järnefeltin (1869─1958) 150-vuotisjuhlintaan. Järnefeltin ohella saman merkkipaalun on saavuttanut myös ikätoveri ja alkuperäisteoksen kirjoittaja Johannes Linnankoski (1869─1913).
Sången om den eldröda blomman -
Laulu tulipunaisesta kukasta
Ohjannut Mauritz Stiller
Ruotsi 1919, 145 min.
Mykkäelokuva, Draama, Romantiikka
Pääosissa: Lars Hansson, Greta Almroth, Lillebil Ibsen
Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta (1905) on suomalainen Don Juan -kertomus. Päähenkilö Olavi (Hansson) on maanviljelijän poika, joka nauttii nuoruudestaan täysin rinnoin ja heilastelee lähes jokaisen vastaantulevan neidon kanssa. Kiertolaiselämä vie miehen mukanaan, kunnes kevytmielisyyden raskas taakka alkaa viimein painaa ja omatunto kolkuttaa. Temaattisesti tarina käsittelee inhimillistä kasvua ja henkistä kehitystä.
Greta Garbon "löytäjänä" tunnetuksi tullut Mauritz Stiller (1883─1928) loi uraansa maailmalla ja saikin lopulta ─ toistaiseksi ainoana suomalaisena ─ tähtensä Hollywoodin Walk of Famelle. Maailmanmies tarttui kuitenkin myös perisuomalaisiin, agraareihin maaseutukuvauksiin, ja kuinka upeasti hän tehtävästä suoriutuikaan! Laulu tulipunaisesta kukasta on hehkuvan kaunista, kansallisromanttista luonto- ja maaseutukuvaelmaa. Esteettisten ansioidensa lisäksi tietenkin itse tarinakin toimii ytimekkäästi, sillä alkuperäisromaanista on nostettu esiin vain jokunen kiehtova hahmo.
Mykkäelokuva tuskin koskaan on ollut täysin mykkää, ja niinpä tämänkin teoksen täydentää Armas Järnefeltin komea sävellystyö. Musiikki on kauniin tunnelmallista ja hyödyntää tuttujen kansallissävelmien teemoja. Järnefeltin tunnettavuus edisti taatusti elokuvan suosiota, vaikka filmin merkittävimmät ansiot perustuvat häikäisevän kauniisiin kuviin ja tarinan ajattomiin teemoihin. Aiheen puhuttelevuudesta kertoo sekin, että romaanista on tehty neljä muutakin elokuvasovitusta (1934, 1938, 1956 ja 1971).
Pisteytys:
10/10
Greta Garbon "löytäjänä" tunnetuksi tullut Mauritz Stiller (1883─1928) loi uraansa maailmalla ja saikin lopulta ─ toistaiseksi ainoana suomalaisena ─ tähtensä Hollywoodin Walk of Famelle. Maailmanmies tarttui kuitenkin myös perisuomalaisiin, agraareihin maaseutukuvauksiin, ja kuinka upeasti hän tehtävästä suoriutuikaan! Laulu tulipunaisesta kukasta on hehkuvan kaunista, kansallisromanttista luonto- ja maaseutukuvaelmaa. Esteettisten ansioidensa lisäksi tietenkin itse tarinakin toimii ytimekkäästi, sillä alkuperäisromaanista on nostettu esiin vain jokunen kiehtova hahmo.
Mykkäelokuva tuskin koskaan on ollut täysin mykkää, ja niinpä tämänkin teoksen täydentää Armas Järnefeltin komea sävellystyö. Musiikki on kauniin tunnelmallista ja hyödyntää tuttujen kansallissävelmien teemoja. Järnefeltin tunnettavuus edisti taatusti elokuvan suosiota, vaikka filmin merkittävimmät ansiot perustuvat häikäisevän kauniisiin kuviin ja tarinan ajattomiin teemoihin. Aiheen puhuttelevuudesta kertoo sekin, että romaanista on tehty neljä muutakin elokuvasovitusta (1934, 1938, 1956 ja 1971).
Pisteytys:
10/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti