 |
| Wouldn't it be better if I just went home to bed? |
Joulukalenterin aika on täällä! Luvassa on taas filmejä tasavuosikymmeniltä ja perinteiden mukaisesti ensimmäinen luukku tarjoaa kavalkadin jouluelokuvia, jotka täyttävät tänä vuonna pyöreitä. Olisin halunnut mukaan vielä vuoden 1951 tai 1961 filmatisoinnin Nikolai Gogolin joulutarinasta Noch pered Rozhdestvom, mutta moiset löytyivät valitettavasti vain alkukiellellään. Joulun ihmeenä en ole vielä oppinut taaplaamaan venäjää.
Jos näistä filmeistä ei vielä ole riittämiin, oman suosikkinsa voi valita seuraavien arkistojen aarteiden joukosta: lämpimän joulutunnelmoinnin ystäviin puree takuulla animaatio Artturi Joulu (2011), kun taas arjessa riutuneille lomanodottajille (eritoten opettajille) maittanee sekoileva Kova loma (1971). Jos kuitenkin kernaimmin jättäisit joulun välistä ja hyppäisit suoraan uudenvuodentunnelmaan, joulukuun klassikkosi on selvästi kohtalokas Ajomies (1921).
Jos näistä filmeistä ei vielä ole riittämiin, oman suosikkinsa voi valita seuraavien arkistojen aarteiden joukosta: lämpimän joulutunnelmoinnin ystäviin puree takuulla animaatio Artturi Joulu (2011), kun taas arjessa riutuneille lomanodottajille (eritoten opettajille) maittanee sekoileva Kova loma (1971). Jos kuitenkin kernaimmin jättäisit joulun välistä ja hyppäisit suoraan uudenvuodentunnelmaan, joulukuun klassikkosi on selvästi kohtalokas Ajomies (1921).
Ohjannut Broncho Billy Anderson
USA 1911, 12 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Lännenelokuva, Komedia
Pääosissa: Broncho Billy Anderson, Edna Fisher, Arthur Mackley
Gilbert M. "Broncho Billy" Anderson (1880─1971) on jäänyt historiaan yhtenä elokuvataiteen pioneereista. Ohjaajana, näyttelijänä ja tuottajana toiminut alan moniottelija muistetaan varsinkin mykkäkauden Broncho Billy lännenhahmostaan. Tämä Broncho Billy -sarjan varhaistuotantoa edustava filmi sijoittuu joulupäivään. Broncho on etsintäkuulutettu roisto, joka päätyy seriffin (Mackley) isännöimään joulupöytään. Kekseliään vauhdikkasti kuvattu ajomatka päättyy lopulta lämpimään joulumieleen.
Pisteytys: 6/10
Pisteytys: 6/10
Ohjannut Brian Desmond Hurst
Iso-Britannia 1951, 86 min.
Draama, Fantasia
Pääosissa: Alastair Sim, Mervyn Johns, Michael Hordern
Charles Dickensin Saiturin joulun (1843) ties-kuinka-mones filmatisointi kertoo tutun kertomuksen itarasta herra Scroogesta (Sim), joka saa elämänsä opetuksen kolmelta kummitukselta. Scrooge menestyi hyvin kotimaassaan, mutta Yhdysvalloissa filmi suorastaan floppasi. Sittemmin elokuvasta tosin on tullut amerikkalaiskatsojien tv-suosikki. Ilmeikäs pääosanäyttelijä Alastair Sim sopii rooliin hienosti. Kohtalokasta tunnelmaa puolestaan luovat pitkät varjot ja kumisevat äänet. Muutama muu elokuvaversio samasta tarinasta löytyy kuuden vuoden takaa silloisen joulukalenterin luukusta ja yksi varhainen filmatisointi paljastui viime vuoden luukusta.
Pisteytys: 8/10
Pisteytys: 8/10
Ohjannut Jack Donohue
USA 1961, 106 min.
Fantasia, Romantiikka, Komedia
Pääosissa: Annette Funicello, Tommy Sands, Ray Bolger
Disney-musikaali sijoittuu värikylläiseen satumaailmaan, jossa unelmahäät peruuntuvat pahiksen kiusanteon vuoksi. Tarina ei alkuun vaikuta järin jouluiselta, mutta kertakaikkisen järjettömien mutkien kautta ihmemaan heppulit päätyvät Leikkikalumaahan parhaaseen joulunalussesonkiin. Ahdistavan herttaisesta tripistä on vaikea selvitä ilman lievää pahoinvointia, ja lisämiinukset leffa saa rasistisesta romanikohtauksesta. Samannimiseen operettiin (1903) perustuva elokuva-aihio on ollut niin suosittu, että sen pohjalta on tehty kolme muutakin filmiä (1934, 1986, 1997). Toivottavasti muut ovat parempia! Mutta jos tykkäsit Cats-musikaalista (2019), nautit varmaan tästäkin matkasta.
Pisteytys: 2/10
Pisteytys: 2/10
Ohjannut James Hayman
USA 2011, 90 min.
Romantiikka, Komedia, Fantasia
Pääosissa: Amy Smart, Mark-Paul Gosselaar
Rakkauspettymyksissä riutuva itsekäs Katie (Smart) joutuu Päiväni murmelina (1993) -limboon ja saa viettää jouluaaton treffi-illan yhä uudelleen. Sama piina vaanii katsojaakin, sillä kulahtanut tarinakonsepti on yllätyksetöntä vanhan toistoa. Eikö harmitonta hyvän mielen hömppää osata käsikirjoittaa tämän paremmin? Elokuva edustaa lajilleen tyypillistä pinnallisuutta, jossa unelmien prinssit on veistetty tietystä muotista ja ns. rillipäinen luuseri tarvitsee stailausapua kelvatakseen kenellekään. Positiivisiksi puoliksi laskettakoot, että elokuvassa on jouluinen miljöö ja taisi joku vitsi hieman hymyilyttääkin.
Pisteytys: 3/10
Pisteytys: 3/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti