 |
| In all the world, there is no impurity so impure as old age. |
Aikakone saapuu viisikymppisten synnyinvuoteen 1971. Puolen vuosisadan juhlaa viettävät muun muassa Tampereen Näsinneula, Qatarin valtio ja John Lennonin Imagine-albumi. Jos mielii matkata vuoteen 1971 elokuvien avulla, matkalipuksi käy vaikkapa tositapahtumiin perustuva draama The Post (2017) tai "tositapahtumiin perustuva" kauhuelokuva Kirottu (2013). Päivän elokuvassa rokki ja proge eivät soi, sillä sen tarina sijoittuu viime vuosisadan alun onnellisiin vuosiin.
Ohjannut Luchino Visconti
Italia & Ranska 1971, 130 min.
Draama
Pääosissa: Dirk Bogarde, Mark Burns, Björn Andersén
Eletään 1900-luvun rauhallisia alkuvuosia, kun kuolemansairas säveltäjä Gustav von Aschenbach (Bogarde) saapuu kuvankauniiseen Venetsiaan. Mies on omistanut elämänsä täydelliselle kauneudelle ja sen etsimiselle, oli kyse sitten sävelestä, maisemasta tai nuorista kasvoista. Kaupunki täyttyy yläluokkaisista turisteista ja tyylikkäistä ihmisistä, mutta köyhiltä kaduilta leviävä koleraepidemia uhkaa sivistystä, kauneutta ja kuolemattomuutta.
Kuolema Venetsiassa (engl. Death in Venice) perustuu Thomas Mannin samannimiseen novelliin (1912) ja elokuva on jopa kuvattu samassa hotellissa, jossa Mann tarinaa työsti. Kauneutta käsittelevä tarina todella on valtava esteettinen nautinto! Belle époquen ajanjaksoon liittyy vahvan romanttinen haikailu, joka elokuvassa saa täyttymyksensä. Ah tuota nuoruuden kaihoa, menetetyn onnen ajan saavuttamattomuutta... Gustav Mahlerin sävelillä täyttyvä, äärettömän viipyilevä kuvaus keskittyy sairaalloisen Gustavin voimakkaisiin kokemuksiin, joihin ei voi olla eläytymättä.
Gustavin hellien tunteiden kohteeksi kohoaa nuorukainen Tadzio (Andersén). Antiikin ihanteista asti kumpuava nuorukaisen vartalon ihannointi jää arvoitukseksi: onko kyse lähinnä menetetyn nuoruuden ylistämisestä vai homoeroottisesta katseesta, joka kohdistuu alaikäiseen poikaan? Luchino Viscontin mukaan kyse ei ollut romantiikasta vaan puhtaasta rakkaudesta ja kauneuden ihailusta, mutta elokuva jättää silti tulkinnan kiusaannuttavan avoimeksi. Nuoren Björn Andersénin ihailu räjähti elokuvan myötä valtaviin mittasuhteisiin ja teinipoikaa vietiin kuin pässiä narussa. "Maailman kauneimmasta pojasta" on vastikään tehty dokumentti The Most Beautiful Boy in the World (2021), joka kuvaa riipaisevasti elokuvateollisuuden armottomuutta.
Pisteytys: 7/10
Gustavin hellien tunteiden kohteeksi kohoaa nuorukainen Tadzio (Andersén). Antiikin ihanteista asti kumpuava nuorukaisen vartalon ihannointi jää arvoitukseksi: onko kyse lähinnä menetetyn nuoruuden ylistämisestä vai homoeroottisesta katseesta, joka kohdistuu alaikäiseen poikaan? Luchino Viscontin mukaan kyse ei ollut romantiikasta vaan puhtaasta rakkaudesta ja kauneuden ihailusta, mutta elokuva jättää silti tulkinnan kiusaannuttavan avoimeksi. Nuoren Björn Andersénin ihailu räjähti elokuvan myötä valtaviin mittasuhteisiin ja teinipoikaa vietiin kuin pässiä narussa. "Maailman kauneimmasta pojasta" on vastikään tehty dokumentti The Most Beautiful Boy in the World (2021), joka kuvaa riipaisevasti elokuvateollisuuden armottomuutta.
Pisteytys: 7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti