lauantai 11. elokuuta 2012

Nanook of the North - Nanook, pakkasen poika (1922)

Ohjannut Robert Flaherty
USA 1922, 79 min.
Mykkäelokuva, Dokumentti

Lämpöpöksyillä keihäsfinaaliin.
Vuonna 1922 ensi-iltaan saapui kerrassaan uudenlainen elävä kuva, Nanook, pakkasen poika. Lehtien arvosteluissa todettiin filmin olevan suotavaa katsottavaa myös elokuvia ylenkatsoville - tässä uudessa kuvassa kun nähtäisiin todellista elämää, tavallisia ihmisiä, aitoa kamppailua elämästä ja kuolemasta. Eksoottisten eskimoiden elämästä kertova elokuva muodostuikin varsinaiseksi hitiksi, ja sai myös useat innokkaat tekemään vastaavanlaisia dokumentaatioita.

Nanook, pakkasen poika kertoo kanadalaisen inuiittiperheen elämästä ja selviytymisestä karun luonnon keskellä. Katsojille tutuksi tulevat niin iglun rakentaminen kuin ravinnon hankintakin - nähdäänpä elokuvassa myös gramofonin ihmettelystä aiheutuvaa riemua. Inuitien elämää ei kuitenkaan eksotisoida ylenpalttisesti, eikä Nanookin perhe ole - ainakaan aikakauteensa nähden - erityisen kuriositeetin asemassa. Dokumentti ei kuitenkaan koskaan ole objektiivinen näkemys kuvatusta asiasta, vaan aina valintoja ja tulkintoja. Robert Flahertyn ohjaama katse kiinnittyy kuvatun kulttuurin erikoisuuksiin ja tyypillisyyksiin, muttei tee sitä valkoisen miehen valta mielessään.

Tämä elokuva poikkeaa hieman siitä, mitä nykypäivänä miellettäisiin dokumentiksi. Flaherty nimittäin suunnitteli lavastettuja kohtauksia yhdessä inuiittiperheen kanssa, eivätkä kaikki tilanteet näin ole aivan aitoja. Flahertyn tavoitteena oli dokumentoida yhteisön perinteisiä elinkeinoja, vaikka niiden aika alkoi jo olla ohitse. Tämä ei kuitenkaan vähennä dokumentin arvoa, vaikka aikanaan saikin kritiikkiä osakseen. Nanook, pakkasen poika on edelleen yksi merkittävimpiä dokumenttielokuvia, mitä on koskaan tehty.

Vielä sata vuotta dokumentin ensi-illan jälkeen katsomiskokemukseen liittyy ihmettelyä ja uteliaisuutta: historiallinen ja etnologinen perspektiivi on kiehtova ja ajatuksia herättävä. Eläinten ystävälle metsästyksen seuraaminen on hieman epämiellyttävää, mutta muutoin erikoiset seikkailut lumen maassa ovat sentään mukavaa katseltavaa. Hieman epäselvä kuvanlaatu ja muutamat hämmentävät kohtaukset tosin jokseenkin laskivat katselunautintoa. Nanook, pakkasen poika on genrensä merkkiteoksena ehdottomasti katselun arvoinen.

Pisteytys:
7/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti