lauantai 11. elokuuta 2012

Dr. Mabuse the Gambler - Tri Mabuse - ihmispeto (1922)

Ohjannut Fritz Lang
Saksa 1922, 297 min.
Mykkäelokuva, Rikos, Mysteeri, Trilleri
Pääosissa: Rudolf Klein-Rogge, Aud Egede Nissen, Bernhard Goetzke

Sormileikki alkaa!
Psykiatrina toimiva tohtori Mabuse (Klein-Rogge) on valeasujen ja salanimien mestari, huijari ja suurrikollinen. Tämä häikäilemätön ihmispeto on myös loistava hypnotisoija ja keinottelija, joka rikollisliigansa avustuksella aikoo saada itselleen kaiken haluamansa. Salaperäiset kuolemantapaukset ja liian myöhään paljastuneet huijaukset herättävät kuitenkin yleisen syyttäjän von Wenkin (Goetzke) kiinnostuksen. Rikollisnero pakenee ja uhkapeli jatkuu loppuun saakka.

Ohjaajanero Fritz Langin läpimurto oli tapahtunut vain vuotta ennen kuin Tri Mabuse - ihmispeto tuli ensi-iltaan. Lang nousikin saksalaisen elokuvan kultakauden mestariksi, ja myöhemmin hänet on myös tituleerattu yhdeksi tärkeimmistä 1900-luvun elokuvaohjaajista. Lang ohjasi Tri Mabusen seikkailuista kaksi jatko-osaa vuosina 1933 ja 1960, joskaan nämä elokuvat eivät saaneet enää alkuperäisten kaltaista suosiota. Näistä ensimmäinen, Tri Mabusen testamentti (1933), tosin sai aikaan melkoisen kohun kansallissosialistisessa Saksassa. Hitlerin herjaamisesta syytetty Lang pakeni Yhdysvaltoihin, eikä palannut Saksaan ennen vuotta 1971.

Tsi-Nan-Fu!
Kaksiosainen rikosfilmi on taidokas yhteiskuntakuvaus sekä myös yksi merkkipaalu psykologisten rikosjännäreiden saralla. Sodanjälkeisessä Saksassa vallinneet tuska, turvattomuus ja epävarmuus kuvastuvat vahvasti elokuvan tunnelmista. Häikäilemättömän superrikollisen kuvailu voidaan nähdä myös vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen kritiikkinä. Hyvin samankaltaisia elementtejä on myös Tri Caligarin kabinetissa (1920), jonka ekspressionistinen kuvaus on kuitenkin huomattavasti välittömämpää.

Elokuvan ensimmäinen osa on jälkimmäistä hieman lyhempi, mutta myös jokseenkin pitkäveteisempi. Tri Mabuse ei missään nimessä ole tylsä filmi, mutta ei se myöskään onnistu hypnotisoimaan täysin mukaansa. Kokemuksesta jäi vähän tyhjä olo, paljosta hyvästä huolimatta. Hyvää rikoselokuvaa kaipaaville tämä filmi on silti oiva nelituntinen viihdyke, ja saattaisinpa itsekin tutustua teokseen vielä uudemman kerran - ehkäpä se avautuisi sitten vielä paremmin.

Pisteytys:
6/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti