 |
| Prometheus (2012). Joulu 2080-luvulla? |
Myytteihin ja ikiaikaisiin perinteisiin perustuva joulu on fantasian,
syvien tunteiden ja jopa romantiikan aikaa. Tämä näkyy toki myös
jouluaiheisissa elokuvissa, joista leijonanosa edustaa draamaa,
romantiikkaa, komediaa ja fantasiaa. Toki jouluteemaa näkee niin toimintaelokuvissa kuin
kauhussakin. Tieteiselokuvat ja joulu ovat kuitenkin aika epätyypillinen
yhdistelmä, joskaan ei täysin mahdoton kombo. Jollain tapaa genreen
sulautuisivat ainakin Batman Returns (1992), Riiviöt (1984) ja Rare Exports (2010), joskin kaikkia voi pitää ennemmin vinksahtaneena fantasiana.
Tieteisfiktion ja joulun yhdistelyn mahdollisuuksista mieleen tulee ensimmäisenä ihmiskunnan tulevaisuutta tarkasteleva dystopiakuvaus, jossa joulun merkitys tai vaikkapa joulunvietto esitettäisiin muuttuneena. Jokseenkin tällainen elokuva on itse asiassa tehtykin: Terry Gilliamin ohjaama omalaatuinen Brazil (1985) sijoittuu joulun aikaan. Samoin Alien-esiosa Prometheus (2012) sijoittuu joulun aikaan, mutta meille tuttua joulusymboliikkaa ei juuri huomaa. Nyt tie vieköön erään maineeltaan kyseenalaisen jouluscifiklassikon pariin!
Santa Claus Conquers the Martians -
Joulupukki valloittaa Marsin
Ohjannut Nicholas Webster
Joulupukki valloittaa Marsin
Ohjannut Nicholas Webster
USA 1964, 81 min.
Komedia, Scifi
Pääosissa: John Call, Leonard Hicks, Vincent Beck
Marsilaisilla on ongelma: kukaan ei jaa heidän lapsilleen lahjoja! Marsilaiset päättävätkin lähteä hakemaan Joulupukkia (Call) Marsiin, ja kaappaavatpa he vielä pari telluslaista lastakin matkaansa. Joulupukin kidnappaaminen ei kuitenkaan miellytä kaikkia marsilaisia: mitä tapahtuukaan sodan planeetta Marsille, jos sinne marssitetaan (hehheh) iloisesti ja suorastaan kroonisesti hohotteleva, hyväntahtoinen Joulupukki turmelemaan lapsosten mieliä! Niinpä kaikki ei sujukaan sulavasti, kun punanuttu viimein saadaan Marsin kamaralle. Pahikset yrittävät teilata pukin ja sabotoida tämän lelutehtailua, mutta valkoparta pistää lepsusti hanttiin lapsukaisten avustuksella.
Varsinkin 1950-luvulla marsilaisaiheisia tieteiselokuvia tehtiin rutkasti, ja Joulupukki valloittaa Marsin jatkaa tätä perinnettä - joskin humoristisessa, ehkäpä jopa hivenen ironisessa muodossa. Elokuva kirvoittaa muutamat hyvät naurut, mainittakoon nyt vaikka maan lapsosten "dramaattinen" kohtaaminen jääkarhun kanssa ja Joulupukin pajaan rymistelevä marsilaisrobotti. B-leffoista nauttiville tämä camp-tuotos on ehdottomasti näkeminen arvoinen, mutta toki kuka tahansa voi tämän filmin avulla sivistää itseään surkeiksi tituleerattujen elokuvien saralla. Onhan kyseinen scifikomedia sentään päätynyt useille huonoimpien leffojen top-listoille, esimerkiksi IMDb:n bottom 100-listalta elokuva löytyy kirjoitushetkellä sijalta 75. Suoranainen laarinpohjaklassikko siis. Elämys oli ihan hauska, mutta en viitsisi kyllä katsoa toiste.
Pisteytys:
4/10
Varsinkin 1950-luvulla marsilaisaiheisia tieteiselokuvia tehtiin rutkasti, ja Joulupukki valloittaa Marsin jatkaa tätä perinnettä - joskin humoristisessa, ehkäpä jopa hivenen ironisessa muodossa. Elokuva kirvoittaa muutamat hyvät naurut, mainittakoon nyt vaikka maan lapsosten "dramaattinen" kohtaaminen jääkarhun kanssa ja Joulupukin pajaan rymistelevä marsilaisrobotti. B-leffoista nauttiville tämä camp-tuotos on ehdottomasti näkeminen arvoinen, mutta toki kuka tahansa voi tämän filmin avulla sivistää itseään surkeiksi tituleerattujen elokuvien saralla. Onhan kyseinen scifikomedia sentään päätynyt useille huonoimpien leffojen top-listoille, esimerkiksi IMDb:n bottom 100-listalta elokuva löytyy kirjoitushetkellä sijalta 75. Suoranainen laarinpohjaklassikko siis. Elämys oli ihan hauska, mutta en viitsisi kyllä katsoa toiste.
Pisteytys:
4/10
Santa Claus Conquers the Martians on kökkö tekele, mutta sen saama maine niin huono että hyvä-elokuvana ja paikkansa IMDb:n huonojen listalla ovat molemmat mielestäni väärin saatuja, sillä kyseessä on aika pitkästyttävä elokuva ansaitakseen mainion nimensä ja aivan liian itsetietoisen koominen ollakseen rehellistä vahingossa aikaansaatua roskaa. Joten kyllä sen kerran vilkaisee, mutta temput käytetään liian nopeasti loppuun.
VastaaPoistaSamaa pohdiskelin itsekin. Juuri tuo liian tahallisesti tehty kehnouden komiikka tekee tästä vähän tylsän. Muutaman kerran kyllä naurattaa, mutta elokuvan edetessä lähinnä kyllästyttää. Että joo, olihan tämä huono, mutta ei minustakaan oikein yltänyt "niin huono, että hyvä" -kategoriaan. Ehkä pikemminkin sellaiseen "niin huono, että vähän nauratti ja siksi katsoin loppuun" -kategoriaan.
Poista