Kauhukuu III ─ Stephen King -tupla (1983)

I'll fix you... you're gonna wish you were never fucking born!

 

Kauhuvuosi 1983 muistetaan eritoten David Cronenbergin vhs-ajan kehokauhusta Videodrome (1983). Sen ohella ensi-iltansa näki parikin Stephen King -filmatisointia: ensin elokuussa Cujo (1983) ja joulukuussa Christine (1983). Ennen kuin kaahaamme talla pohjassa ja räksyttävä piski kantapäillä kasariaikaan, on syytä kohottaa malja muutamille viisikymppisille klassikoille. Legendaarinen folk-kauhu Uhrijuhla (1973), Venetsian koleisiin sokkeloihin upottava Kauhunkierre (1973) ja paholaisista pahin Manaaja (1973) viettävät juhlavuottaan. Mikä mainio päivä pienelle demoninkarkoitukselle!

 

Cujo

Ohjannut Lewis Teague

USA 1983, 93 min.

Kauhu, Trilleri

Pääosissa: Dee Wallace, Daniel Hugh Kelly, Danny Pintauro

Pelokas Tad-poika (Pintauro) lähtee äitinsä (Wallace) kanssa autokorjaamolle, mutta vesikauhuinen Cujo-koira pistää ranttaliksi. Luvassa on hikisiä hetkiä hyytyneessä autossa ja verisiä kuolapisaroita tuulilasissa! Onko koiran kosto kirous, joka lankeaa uskottomien aviopuolisoiden ylle?

Stephen Kingin Cujo-romaaniin (1981) perustuva elokuvasovitus aloittaa tarinansa tutkimalla lapsuuden pelkoja. Alkuasetelmassa ideaa pedataan vielä lupaavasti, mutta aihio jää kesken. Raivoavan rakin ympärille rakentuva kauhu on latteahkoa, vaikka pari jännittävää hetkeä saadaankin kokea. Kingin eläinkauhua kaipaavien on syytä ennemmin lähteä vaikka lapio kourassa lemmikkieläinten hautausmaalle (Uinu, uinu lemmikkini, 1989) kuin etsiytyä Cujon näivettyneisiin hampaisiin.

Pisteytys: 4/10

Christine - tappaja-auto

Ohjannut John Carpenter

USA 1983, 110 min.

Kauhu, Draama

Pääosissa: Keith Gordon, John Stockwell, Alexandra Paul

 

 

 

 

Teini-ikäinen Arnie (Gordon) päättää sulostuttaa surkeaa elämäänsä hankkimalla itselleen auton. Romuksi ruostunut Plymouth Fury vetää Arnieta vastustamattomasti puoleensa, ja nuorukaisen hellissä otteissa auto herää taas henkiin. Auto tuntuu muuttavan Arnien koko persoonan, eikä kaaran raivoa voi pysäyttää, jos sen mustasukkainen luonne kerran herää...

 

Stephen Kingin Christine (1983) sai filmatisointinsa varsin nopeasti. En ole lukenut alkuperäisteosta, mutta ainakin John Carpenterin käsittelyssä tarina kehkeytyy hauskankarmivaksi ajankuluksi. Kelvolla 1950-luvun rock'n'rollin nostalgisoinnilla väritetty filmi viihdyttää, vaikka tarina onkin monella tavalla rehellisen pöhkö. Kelpo soundtrack jää päähän kaikumaan! Carpenter sävelsi osan elokuvan musiikeista itse, minkä vuoksi tunnelmassa on vahvoja vivahteita esimerkiksi Halloweenista (1978).

Pisteytys 6/10