USA 1979, 105 min.
Draama
Pääosissa: Dustin Hoffman, Justin Henry, Meryl Streep, Jane Alexander
You can't get rid of me that easy. |
Masentunut kotiäiti Joanna Kramer (Streep) pakkaa laukkunsa ja jättää lapsensa (Henry) miehensä Tedin (Hoffman) vastuulle. Työnarkomaani-Ted on tuoreena vastuuvanhempana pulassa, mutta hiljalleen rutiinit löytyvät ja käy ilmi, että toimiston ulkopuolellakin on elämää. Kun uusi arki on asettunut uomiinsa, ryhtyy Joanna vaatimaan lapsensa huoltajuutta itselleen. Eroprosessi äityy rumaksi, mutta katkera kalkki on nieltävä: romanssin loppu ei ole vain kahden ihmisen asia.
Ilmestymisvuotensa ykköshitiksi kohonnut Kramer vastaan Kramer voitti kunnioitettavat viisi Oscaria (mm. paras elokuva). Hahmovetoinen draama on ennen kaikkea taitavien näyttelijöiden elokuva: varsinkin Dustin Hoffman ja Meryl Streep kiistämättä ansaitsivat palkintonsa, mutta
ennätyksellisen nuorella iällä ehdokkaaksi nousseelle Justin
Henryllekin olisi kernaasti suonut voiton. Hoffman ja Henry muodostavat sympaattisen parivaljakon: kummankin hahmo on voimattomana ajautunut uuteen, pelottavaan tilanteeseen, josta ei auta
kuin selvitä yhdessä.
Kramer vastaan Kramer käsittelee yhtäältä lapsen ajelehtimista eroprosessin myräkässä, mutta myös vanhempiin liitettyjä rooliodotuksia ja yksinhuoltajuuden paineita. Sävy on jopa hieman alleviivaava: selväksi tulee, että isäkin on vanhempi ja lapsen etu on aina asetettava etusijalle. Korostaminen tosin ei haittaa eikä sanomaa varmaan edes voi korostaa tarpeeksi, sillä vanhat asenteet ovat juurtuneet syvälle. Tasa-arvoon on edelleenkin matkaa kuljettavana. Koskettava ja rehellinen draamaelokuva kaiken kaikkiaan.
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti