Saksa 1927, 145 min
Mykkäelokuva, Draama, Scifi
Pääosissa: Gustav Frölich, Brigette Helm, Rudolf Klein-Rogge, Alfred Abel
 |
| Where do the hands belong? |
Fritz Langin kuuluisa megaprojekti Metropolis on mielikuvituksellinen visio 2020-luvusta. Kaupunkivaltio Metropoliksen maisemaa hallitsevat valtavat pilvenpiirtäjät ja yhteiskunnan huipulla elosteleva ylimystö viettää lokoisaa elämää upeissa puutarhoissa käyskennellen. Maan alta paljastuu kuitenkin työläisten kurjuus, raadanta ja suoranainen orjuus.
Elokuvan päätähtenä seikkailee kaupunginjohtajan poika Freder (Frölich), joka luopuu ylellisestä elämästään kohdattuaan alamaailman kurjuuden silmästä silmään. Freder ihastuu suloiseen Mariaan (Helm), joka toimii työläisten hengellisenä johtajana ja innoittajana. Nuorukaisen uppoutuessa työläisten kurjuuteen, hänen isänsä (Abel) haluaa aiheuttaa sekasortoa työläisten keskuudessa: tehtävässään hän saattaa onnistua vain entisen ystävänsä, tiedemies Rotwangin (Klein-Rogge) avustuksella. Rotwangin luoma robotti saa puhtoisen Marian kasvot, ja kaaoksen ainekset ovat valmiina.
Tämä elokuva lukeutuu jälleen niihin mestariteoksiin, jotka eivät ilmestyessään saavuttaneet kovinkaan merkittävää suosiota. Sittemmin Metropolis on kohonnut useissa listauksissa maailman parhaiden elokuvien joukkoon sekä toiminut inspiraationa useille merkittäville elokuvantekijöille. Alkuperäisen kehnon menestyksensä vuoksi elokuvaa on kuitenkin leikelty rutkasti, joka arvatenkin on johtanut poisleikattujen kohtausten katoamiseen. Vuonna 2008 suuri osa kadonneista kohtauksista kuitenkin löytyi ja elokuvan entistetty versio valmistui vuonna 2010.
Elokuvan ehdottomasti upeinta antia ovat sen mahtavat lavasteet ja karut tulevaisuudenvisiot. Tarinan takaa on selkeästi tavoitettavissa myös yhteiskunnallista kommentaaria, josta toki voi tehdä kovin monta tulkintaa - olipa tämä filmi nimittäin Hitlerinkin suosikki. Lievää tympääntymistä aiheuttavat juonen ajoittaiset epäloogisuudet ja railakas, tahattoman hupaisa ylinäyttely: Frölichin poukkoileva esiintyminen aiheuttaa nauruntyrskähdyksiä, vielä kun tunteiden äärilaidasta toiseen sinkoileva Gustav lähinnä näyttää maanisesti haluavan suukotella jokaista vastaantulijaa. Kun katsoin tämän elokuvan ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, sen kiehtova futurismi teki omaperäisyydessän vaikutuksen - tämä toinen katselukerta tuntui valitettavasti jokseenkin latteammalta. Metropolis on monin tavoin mielenkiintoinen filmi, joka kuitenkin taitaa säväyttää erikoisuudellaan parhaiten ensimmäisellä katselukerralla.
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti