Ohjannut Steven Spielberg
USA & Intia 2011, 146 min.
Sota, Draama, Seikkailu
Pääosissa: Jeremy Irvine, Emily Watson, David Thewlis
 |
| Be brave! |
Maanviljelijän poika Albert (Irvine) saa kasvatettavakseen hevosen, joka osoittautuu ihmeelliseksi poikkeusyksilöksi. Nuorukaisen ja hevosen syvenevä suhde katkeaa, kun ensimmäinen maailmansota syttyy ja ratsut riistetään rintamille. Lopulta miehen ikään varttuva Albert saa oman tilaisuutensa liittyä sotaan, mutta löytääkö hän koskaan hevosystäväänsä?
Sotahevosen kantavana teemana on ihmisen ja eläimen suhde, joskaan aihion käsittely ei ole järin ajatuksia herättävää. Ennen niin tarpeellisen hevosen häviö voimakkaammille rautaratsuille on tuotu esille kiinnostavammin, vaikka jääkin ideana puolitiehen. Yksinkertainen tarinaidea on kiva, joskin ehkä turhankin simppeli. Polle kiertää sotatantereilla kuin paraskin Winchester (vrt. Kohtalon ase, 1950), mutta suuren seikkailun tuntu puuttuu. Lopputulema on pitkäveteinen: osin syynä on turha massiivisuus, osin täysi yllätyksettömyys. Korostettu sentimentaalisuus ei säväytä.
On Sotahevosessa toki jotain hyvääkin, vaikka omaperäisyyttä puuttuu roimasti. Kuvaus on todella kaunista, samoin hieno on miljöö, jossa filmin iso budjetti näkyy. Teknisissä seikoissa ei sinänsä ole mitään valittamista. Steven Spielbergin suurteos nappasi odotetusti kasan isoimpia Oscar-ehdokkuuksia (mm. paras elokuva), mutta ei voittanut mitään. Liiankin turvallinen ja perusvarma draama jää ohjaajansa tylsäksi välityöksi, jonka katselu kahteen kertaan on jo täyttä ajanhukkaa.
Sotahevosen kantavana teemana on ihmisen ja eläimen suhde, joskaan aihion käsittely ei ole järin ajatuksia herättävää. Ennen niin tarpeellisen hevosen häviö voimakkaammille rautaratsuille on tuotu esille kiinnostavammin, vaikka jääkin ideana puolitiehen. Yksinkertainen tarinaidea on kiva, joskin ehkä turhankin simppeli. Polle kiertää sotatantereilla kuin paraskin Winchester (vrt. Kohtalon ase, 1950), mutta suuren seikkailun tuntu puuttuu. Lopputulema on pitkäveteinen: osin syynä on turha massiivisuus, osin täysi yllätyksettömyys. Korostettu sentimentaalisuus ei säväytä.
On Sotahevosessa toki jotain hyvääkin, vaikka omaperäisyyttä puuttuu roimasti. Kuvaus on todella kaunista, samoin hieno on miljöö, jossa filmin iso budjetti näkyy. Teknisissä seikoissa ei sinänsä ole mitään valittamista. Steven Spielbergin suurteos nappasi odotetusti kasan isoimpia Oscar-ehdokkuuksia (mm. paras elokuva), mutta ei voittanut mitään. Liiankin turvallinen ja perusvarma draama jää ohjaajansa tylsäksi välityöksi, jonka katselu kahteen kertaan on jo täyttä ajanhukkaa.
Pisteytys: 5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti