USA 1964, 139 min.
Fantasia, Musikaali, Komedia, Animaatio
Pääosissa: Julie Andrews, Dick Van Dyke, David Tomlinson, Karen Dotrice, Matthew Garber
 |
| Supercalifragilisticexpialidocious! |
Herra Banks (Tomlinson) on suoraselkäinen ja kuriin uskova mies, jonka vallattomat lapset saavat lastenhoitajan toisensa jälkeen ottamaan lopputilin. Lapsukaiset Jane (Dotrice) ja Michael (Garber) tarttuvat tällä kertaa itse toimeen hankkiakseen mieluisan hoitajan, ja niin tuuli kuljettaa kutsukirjeen salaperäisen Maija Poppasen (Andrews) ulottuville. Kurinpidollisissa toimissaan napakka Maija Poppanen vie lapset mielikuvituksellisille retkille ja onnistuu ehkä tartuttamaan pienen lapsuuden riemusta muistuttavan kipinän myös ärhäkkään isäukkoon.
Kirjailija P. L. Travers loi Maija Poppasen hahmon kirjasarjassaan (1934─1988), joka kohosi jo ensimmäisen osan myötä suureen suosioon. Rakastettu hahmo otettiin ilolla vastaan myös Disneyn valkokangasversiossa: elokuva voitti huikeasta kolmestatoista ehdokkuudestaan peräti viisi Oscaria, joista varsinkin parhaan laulun Chim Chim Cher-een pysti todella osui oikeaan osoitteeseen. Pääroolissa säkenöivän Julie Andrewsin nappaama naispääosan Oscar enteili suuren menestyksen jatkumista seuraavana vuonna ensi-iltaan tulleessa Sound of Musicissa (1965), jossa Andrews näytteli jälleen rallattelevaa lastenhoitajaa.
Maija Poppanen on yllättävän psykedeelinen fantasiatrippi, jota sopii kyllä kiitellä railakkaasta mielikuvituksen käytöstä. Myös 1910-luvun Lontoota kuvataan perin viehättävästi ja mielikuvitusseikkailuita täydentävät animaatiot ovat hauskoja. Itse elokuvan teema on aikojen saatossa muodostunut useasti filmatuksi klassikoksi: mitään ymmärtämättömät vanhemmat aiheuttavat harmia, mutta pienen taian avulla yhteys lasten ja aikuisten välille voi löytyä jälleen. Varautuneella mielenkiinnolla jään odottamaan elokuvan jatko-osaa Maija Poppasen paluu, joka saa ensi-iltansa loppuvuodesta 2018.
Pisteytys:
7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti