LUUKKU #7 - 80 vuotta sitten (Heidi, 1937)

Isn't Heidi the funniest little thing?

Shirley Temple (1928─2014) on yksi kaikkien aikojen ikonisimmista lapsitähdistä. Temple päätti elokuvauransa jo parikymppisenä ja siirtyi 1950-luvulla television pariin, sittemmin entinen lapsitähti toimi poliitikkona ja suurlähettiläänä. Temple ennätti kuitenkin näytellä yli viidessäkymmenessä elokuvassa, joskaan 1001-listalla niistä ei ole ainuttakaan.

Oheinen filmi on yksi Templen menestyselokuvia, joskaan ilmestymisvuotensa suurimpien teosten joukkoon se ei sentään yllä. Vuoden suurteoksista mainittakoon vaikkapa häikäisevän kaunis Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1937), sotaa ja rauhaa pohtiva Suuri illuusio (1937) sekä sukupolvien välistä kuilua koskettavasti kuvaava Make Way for Tomorrow (1937).

Heidi

Ohjannut Allan Dwan

USA 1937, 88 min.

Draama, Musikaali

Pääosissa: Shirley Temple, Jean Hersholt, Marcia Mae Jones

Heidi (Temple) on kahdeksanvuotias orpotyttö, joka tuupataan vastahakoisen isoisän (Hersholt) huomaan. Syrjäisessä mökissä isoisä ja lapsenlapsi lähentyvät, mutta juuri arjen asettuessa huomiinsa, päättää Heidin ahne täti hyötyä orporukasta rahallisesti. Niinpä Heidi päätyy kaukaiseen kaupunkiin viihdyttämään pyörätuoliin joutunutta Klaraa (Jones).

Heidi perustuu Johanna Spyrin klassikkokirjaan Pikku Heidi (1880), jonka muistan itsekin naperona lukeneeni. Tarina ei ole jäänyt mieleeni, mutta kirjan maalailema sveitsiläinen vuoristoidylli teki vaikutuksen. Myös elokuvassa tuo miljöö kieltämättä on viehättävä, vaikka se onkin kuvattu studiossa ja Kalifornian metsissä. Kuvankauniiseen joulutunnelmaankin päästään, joten Heidi sopii mainiosti tähän vuodenaikaan.

Kaikkinensa Heidi on perin herttainen lastenelokuva, jonka verraton viehätysvoima on säilynyt mainiosti läpi vuosikymmenten. Charmi perustuu pitkälti sanavalmiiseen päätähteen maagisine kiharoineen ja steppaustaitoineen. Kovin suureksi klassikoksi elokuvasta ei välttämättä ole, mutta ikivihreäksi viihteeksi se kuitenkin kelpaa.

Pisteytys: 7/10