USA 1975, 125 min.
Rikos, Komedia, Draama, Biografia
Pääosissa: Al Pacino, John Cazale, Penelope Allen, Charles Durning
 |
| I'm robbing a bank because they got money here. |
Eräänä kuumana kesäpäivänä mieskolmikko poikkeaa pankkiin ryöstöaikeissa. Joukon johtaja Sonny (Pacino) saa pian huomata, ettei suunnitelma ollutkaan vedenpitävä: pankissa ei ole tarpeeksi rahaa, yksi apulainen lähtee livohkaan ja pankkivankien hyysäämisessäkin on oma vaivansa. Pian pankkia piirittävät poliisivoimat, media ja viihteennälkäiset ihmisjoukot. Kymmenen minuutin keikasta tulee tuntikausien istunto, ja pakeneminen käy yhä vaikeammaksi.
Hikinen iltapäivä yhdistää kutkuttavan hyvin nolojen tilanteiden huumorin ja jännittävän panttivankidraaman. Elokuva on saanut inspiraationsa tositapahtumista ja arvatenkin juuri siksi kertomus tuntuu niin realistiselta. Tosielämän
pankkiryöstäjä John Wojtowicziin pohjautuva päähenkilö on
mielenkiintoinen hahmo ja kertomuksen taustalta paljastuva suhdesoppakin on
ilmeisesti tosipohjainen. Aikansa homovihamielinen ilmapiiri
puistattaa, mutta elokuva itsessään on tekoaikaansa nähden
avarakatseinen ja jopa rajoja rikkova. Päähenkilö paljastuu kenties biseksuaaliksi, eikä vastaavaa myönnytystä oltu Hollywoodissa juuri nähty.
Al Pacinon hyvä roolisuoritus tuntuu erityisen mehevältä myös siksi, että
1970-luvun alkupuolella Pacino esiintyi itsevarman voittajan rooleissa (esim. Kummisetä, Serpico). Hermostunut Sonny sen sijaan ei ole mikään mafiahommien tai edes näpistysten ammattilainen, vaikka haparoiden yrittääkin pitää tilanteen kontrollissa. Myöskään panttivangeiksi jäävä pankin henkilökunta ei aina käyttäydy ihan sillä tavalla, mitä katsoja ehkä odottaisi. Ilmassa on jännitystä, mutta tilanteen venyessä iloitaan jo televisioon pääsystä, eikä aseistettuihin miehiin suhtauduta enää lainkaan pelokkaasti. Väkivaltaviihde kutkuttaa, vaikka ase välillä osoittaisikin omaan kalloon!
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti