USA 1954, 81 min.
Lännenelokuva
Pääosissa: John Payne, Lizbeth Scott, Dan Duryea
In the name of decent humanity... |
Seriffi McCarty (Duryea) saapuu pieneen kaupunkiin keskeyttämään hääjuhlat ja syyttää sulhasta Dan Ballardia (Payne) ryöstömurhasta. Pöyristynyt hääväki puolustaa kunnon mieheksi osoittautunutta sulhoa, mutta vähitellen epäilykset heräävät. Lopulta mielipiteissään jakaantuneet yhteisön jäsenet kääntyvät toisiaan vastaan. Kyräilevä kerronta toimii, sillä katsojakin saadaan epäilemään Ballardin syyttömyyttä.
B-elokuvaksi laskettavan länkkärin kerrontakeinot ovat suoraviivaisuudessaan hieman luonnottomia, mutta teemasta löytyy aitoutta ja suoranaista rohkeutta. Vaikka Ratsastavat hurjat käsittelee näennäisesti 1800-lukulaisen pikkukaupungin rikosselkkausta, sen sisällöt osuivat purevasti 1950-luvun Yhdysvaltoihin. Kylmän sodan kommunistipelko ja elokuvamaailmassakin velloneet syytökset nivoutuvat elokuvan epäluulon ilmapiiriin. Erityisen selkeä on kytkös mccarthyismiin eli senaattori Joseph McCarthyn kommunistivainoihin. Yhteyttä vihapuhepoliitikkoon ei olla viitsitty juuri häivyttää edes nimellisesti. Elokuva tietenkin koitui joidenkin tekijöidensä kohtaloksi, ja ainakin käsikirjoittaja Karen DeWolf päätyi pelätylle mustalle listalle.
Ratsastavat hurjat on kiinnostava raina juuri aikalaiskontekstinsa vuoksi, mutta ei välttämättä mikään kaikkien aikojen klassikko. Tarinasta ja tematiikasta tulee sitä paitsi väistämättä mieleen huomattavasti parempi saman aikakauden western Seriffi (1952). Kyllä tämänkin elokuvan silti katselee kernaasti. Ratsastavat hurjat menettelee myös pelkkänä viihteenä, vaikkei edes pohtisi kytköksiä 1950-luvun politiikkaan ja Hollywoodin kulisseihin.
Pisteytys:
7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti