Japani 1954, 124 min.
Draama, Historia
Pääosissa: Yoshiaki Hanayagi, Kyôko Kagawa, Kinuyo Tanaka
 |
| Isn't life a torture? |
Feodaaliajan Japaniin sijoittuva Lääninherra Sansho (Sanshô dayû) kertoo ylhäistä syntyperää olevista sisaruksista, Zushiôsta (Hanayagi) ja Anjusta (Kagawa), jotka ryöstetään orjiksi. Sisarukset joutuvat varttumaan erossa vanhemmistaan, kunnes vuosien kuluttua heidän korviinsa kantautuu muuan sävelmä. Toivonkipinä herää vielä kerran ─ kenties vanhemmat yhä odottavat jossain. Lääninherra Sansho on yhtäältä taianomaiselta tuntuva, kaunis historiadraama, mutta toisaalta sen raakuus lähes ahdistaa. Pahuuden keskellä on kuitenkin aina myös hyvyyttä ja avuliaita ihmisiä. Parhaimmillaan sydäntä riipii sekä herkkä kauneus että raaka julmuus; miten molemmat voivatkaan olla olemassa yhtä aikaa niin voimakkaina?
Kenji Mizoguchi on Akira Kurosawan ja Yasujirô Ozun ohella Japanin tunnetuimpia ohjaajia. 1920-luvulla uransa aloittanut Mizoguchi oli erittäin tuottelias mykkäfilmien ohjaaja, mutta maailmanlaajuisesti hänet tunnetaan lähinnä uran loppupuolen teosten perusteella. Ylipäätään Japanin elokuvateollisuus tuli maailmalla tunnetummaksi juuri 1950-luvulla myös Kurosawan ja Ozun myötä. Lisääntyvät ja tunnetummiksi muodostuvat elokuvajuhlat toivat oman panoksensa myös muiden kuin Hollywood-filmien menestykseen: Mizoguchi lähes keräili Venetsian elokuvajuhlien arvokkaimpia palkintoja, tämänkin elokuvan ansiosta hänet palkittiin Hopeisella leijonalla. Sääli, että ohjaajan ura oli tuolloin jo ehtoopuolella: Mizoguchi menehtyi leukemiaan vuonna 1956 vain 58-vuotiaana. Sen sijaan Anjua näytelleen Kyôko Kagawan ura jatkuu yhä! Hän oli sivuosassa myös Ozun elokuvassa Ensimmäinen matka (1953).
Lääninherra Sanshon viehätysvoima perustuu mestarilliseen tarinankerrontaan, jossa osansa on niin kauniilla kuvilla, lahjakkailla näyttelijöillä kuin myös mieleenpainuvalla tarinalla. Hyvän ja pahan välinen taistelu on asetelmana lähes klisee, mutta toisinaan tuo ikuisuuskamppailu kerrotaan poikkeuksellisen sykähdyttävästi ja lähes raikkaasti. Sisarusten traaginen kohtalo ja äidinrakkaus nostavat väkisinkin tunteet pintaan, eikä katsojan juuri auta muuta kuin ajautua tunteiden virran vietäväksi. Ajatonta kauneutta!
Pisteytys: 10/10
Kenji Mizoguchi on Akira Kurosawan ja Yasujirô Ozun ohella Japanin tunnetuimpia ohjaajia. 1920-luvulla uransa aloittanut Mizoguchi oli erittäin tuottelias mykkäfilmien ohjaaja, mutta maailmanlaajuisesti hänet tunnetaan lähinnä uran loppupuolen teosten perusteella. Ylipäätään Japanin elokuvateollisuus tuli maailmalla tunnetummaksi juuri 1950-luvulla myös Kurosawan ja Ozun myötä. Lisääntyvät ja tunnetummiksi muodostuvat elokuvajuhlat toivat oman panoksensa myös muiden kuin Hollywood-filmien menestykseen: Mizoguchi lähes keräili Venetsian elokuvajuhlien arvokkaimpia palkintoja, tämänkin elokuvan ansiosta hänet palkittiin Hopeisella leijonalla. Sääli, että ohjaajan ura oli tuolloin jo ehtoopuolella: Mizoguchi menehtyi leukemiaan vuonna 1956 vain 58-vuotiaana. Sen sijaan Anjua näytelleen Kyôko Kagawan ura jatkuu yhä! Hän oli sivuosassa myös Ozun elokuvassa Ensimmäinen matka (1953).
Lääninherra Sanshon viehätysvoima perustuu mestarilliseen tarinankerrontaan, jossa osansa on niin kauniilla kuvilla, lahjakkailla näyttelijöillä kuin myös mieleenpainuvalla tarinalla. Hyvän ja pahan välinen taistelu on asetelmana lähes klisee, mutta toisinaan tuo ikuisuuskamppailu kerrotaan poikkeuksellisen sykähdyttävästi ja lähes raikkaasti. Sisarusten traaginen kohtalo ja äidinrakkaus nostavat väkisinkin tunteet pintaan, eikä katsojan juuri auta muuta kuin ajautua tunteiden virran vietäväksi. Ajatonta kauneutta!
Pisteytys: 10/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti