Bram Stoker's Dracula ─ Bram Stokerin Dracula (1992)

Ohjannut Francis Ford Coppola

Iso-Britannia & USA 1992, 128 min.

Kauhu, Romantiikka

Pääosissa: Gary Oldman, Winona Ryder, Anthony Hopkins, Keanu Reeves, Richard E. Grant

Do you believe in destiny?

Sodasta palaava Vlad Dracula (Oldman) löytää vaimonsa (Ryder) kuolleena. Jumalalleen sydämistyvä Dracula kietoutuu pimeyden voimiin ja aikoo kostaa rakkaansa kovan kohtalon. Kaksi vuosisataa vierii, kunnes Dracula uskoo löytäneensä vaimonsa reinkarnaation, suloisen viattoman Minan (Ryder). Pian pahuus saapuu Lontooseen ja ottaa valtaansa lempeä janoavat siveät neidot.

 

Bram Stokerin Dracula on visuaalisesti komea elokuva, jonka kerronta tuntuu hetkittäin melko villin kokeelliselta. Toisinaan ideat toimivat loistavasti, mutta kokonaisuus tuntuu turhan pökkelöltä. Kritiikkiä filmi on saanut osakseen varsinkin epätasaisista roolisuorituksista, vaikka mukana onkin näyttävä laatunäyttelijöiden kaarti. Moni rooli tuntuu teatraalisuudessaan lähes koomiselta. Upeinta elokuvassa on kreivi Dracula itse, sillä hahmon pahuus saa mitä mielikuvituksellisempia muotoja.

Francis Ford Coppolan visio Bram Stokerin klassikkokirjasta (1897) pyrkii taltioimaan alkuperäisteoksen uskollisesti, kuten elokuvan nimikin jo lupaa. Kerronnassa hyödynnetään kirjasta tuttuja päiväkirjamerkintöjä ja temaattisesti molemmat teokset käsittelevät tukahdettua seksuaalisuutta. Uutta on kuitenkin voimakas romanssijuoni, joka ainakin minusta tuntuu hieman valjulta. Erikoinen kauhuromanssi oli silti aikanaan menestys. Dracula palkittiin oivan estetiikkansa ansiosta kolmella Oscarilla (puvustus, meikit, efektit) ja lavasteistakin teos oli ehdolla. Kassamagneetiksi nousseen filmin vanavedessä julkaistiin pian kehno uusinta Frankensteinista (1994), joka syystäkin jäi vampyyritarinan maineen varjoon.

Pisteytys: 6/10