Ohjannut Baz Luhrmann
Australia & Iso-Britannia 1992, 94 min.
Komedia, Draama, Romantiikka
Pääosissa: Paul Mercurio, Tara Morice, Bill Hunter
 |
| A life lived in fear is a life half lived. |
Baz Luhrmannin (1962─) debyyttielokuva sijoittuu kilpatanssin maailmaan. Nuori tanssitaituri Scott (Mercurio) saa kanssatanssijat järkyttymään, kun hän ryhtyy improvisoimaan uusia askelkuvioita. Moinen sooloilu ei kilpatanssiin sovellu, joten Scottin tanssipari lähtee lätkimään. Uusi pari on kokematon tanssija Fran (Morice), jonka kanssa villit askeleet vievät täysin uusille poluille.
Strictly Ballroomin räväkkä camp-tyyli on jo ehtaa Luhrmannia: jotain vanhaa ja lainattua, joista syntyy jotain uutta. Elokuva parodisoi kepeästi tanssifilmejä (esim. Dirty Dancing, 1987) ja tarinan elementit ovat ennalta-arvattavan tuttuja, mutta esitystapa on kuitenkin omanlaisensa. Mieleen häivähtää jo Luhrmannin myöhempi menestysfilmi Moulin Rouge! (2001), jossa hyödynnetään vastaavia visuaalisia ja kerronnallisia ideoita, sekä tietysti musiikin voimaa.
Erityisen kekseliästä on kuvata julkisuuden ja kilpatanssin säännönmukaista maailmaa ahdistavilla lähikuvilla, jotka ovat kuin Citizen Kanea (1941) hyperväreissä. Hahmotkin ovat liioitellusti maskeerattuja solarium-maskotteja. Franin kotipihalla lavasteiden ja maskien teennäisyys hellittää ja avautuu oikea, avara maailma huumaavine rytmeineen. Vaikka tarina on melko yhdentekevä, aidon ja teennäisen välistä rajaa tutkitaan elokuvassa mielenkiintoisesti. Energinen esikoiselokuva menestyi kotimaassaan erinomaisesti ja kohosi myös maailmalla mukavaan suosioon.
Pisteytys: 7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti