Ohjannut Nick Broomfield
Iso-Britannia 1992, 87 min.
Dokumentti, Rikos
 |
| And this is a bunch of bull-shit! |
Sarjamurhaaja Aileen Wuornos (1956─2002) nousi lehtien otsikoihin murhattuaan seitsemän miestä vuosina 1989─1990. Vaikean lapsuuden, hylkäämisen ja hyväksikäytön kokeneen Wuornoksen elämä oli luisunut jyrkkään alamäkeen, ja vuonna 1992 Wuornos tuomittiin kuolemaan hirmuteoistaan. Nick Broomfieldin (1948─) dokumentti pyrkii ymmärtämään murhaajan motiiveita ja osoittaa kylmäävästi, millainen mediamyllerrys, rahanahneus ja viihteellä mässäily massamurhaajiin ankkuroituu.
Wuornoksen rikosten koko kuva todellisine motiiveineen ei tainnut tämän elokuvan tekovaiheessa olla täysin selvä. Olipa motiivi sitten itsepuolustus tai rahanhimo, selvää on, että surmatyöt tehtyään Wuornos olisi joka tapauksessa kipeästi tarvinnut vankkaa psykologista apua. Sen sijaan naisen kiusaksi siunaantui ties millaista tilanteesta hyötyjää, huijaria tai muuten vain kyseenalaista auttajaa. Dokumentin seuraaminen on väkisinkin ahdistavaa. Pienellä budjetilla tehty elokuva ei toteutustavaltaan ole maata mullistava, mutta pitää silti otteessaan.
Aileen Wuornos eli miten murhaaja markkinoidaan tuntuu hieman ajankohtaiselta nykypäivänäkin, sillä true crime -buumin eettisyys on herättänyt keskustelua. Millaisin tavoin toisten ihmisten kokemista tragedioista voi tehdä viihdettä? Pahuus kuitenkin myy ja myös Wuornoksen tapauksessa sillä oli konkreettista merkitystä: tätä dokumenttia käytettiin sittemmin oikeudessa todisteena, kun case Wuornos oli uudelleen käsittelyssä. Nick Broomfield jatkoi Wuornoksen oikeusjutun tutkimista ja teki Aileenista uuden dokumentin kuolemantuomion lähestyessä. Aileen: Life and Death of a Serial Killer (2003) on yhä 1001-listalla, mutta tämä dokkari on poistettu vuonna 2013. Loppuknoppina mainittakoot, että Charlize Theron hyödynsi dokumentin materiaalia rakentaessaan antaumuksella tulkitsemaansa Aileenin hahmoa elokuvaan Monster (2003).
Pisteytys: 6/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti