Eraserhead (1977)

Ohjannut David Lynch
USA 1977, 89 min.
Kauhu
Pääosissa: Jack Nance, Charlotte Stewart

In Heaven, everything is fine.

David Lynchin (1946─) ensimmäinen kokopitkä elokuva sijoittuu synkkään unenomaiseen maailmaan, joka täyttyy koneiden huminasta ja reistailevien sähkölaitteiden rätinästä. Tarinan päähenkilö Henry (Nance) elää kolealla teollisuusalueella ja saa tyttöystävänsä (Stewart) kanssa epämuodostuneen lapsen, jonka hoito jää lopulta Henryn vastuulle. Elokuvan painajaismaisessa todellisuudessa ei aina ole selvää, milloin nähdään unta ja milloin vastaan tulevat asiat ovat todellisia.

Eraserhead tuo mieleen 1960-luvun underground-leffat ja Luis Buñuelin surrealismin, mutta silti elokuva ei ole pelkkää hankalasti ymmärrettävää outoilua. Tarinassa on sopiva annos valtavirtaelokuvista tuttua selkeä kaavaa, eikä kärryiltä tipu, vaikka ei jaksaisikaan analysoida jokaista vastaan tulevaa kummallisuutta. Sitä paitsi elokuvan puistattava estetiikka vetää kumman hypnoottisella tavalla puoleensa. Vanhemmuuden pelkoa ja yhteiskunnasta vieraantumista tuskin on käsitelty missään toisessa elokuvassa yhtä erikoisella tavalla!

Vaikka David Lynch tätä nykyä on iso nimi, 1970-luvulla Lynch vasta opiskeli elokuvantekoa. Eraserhead syntyi suurella panostuksella ja intohimolla, mutta outo teos miellytti vain tiettyjä taiteilijapiirejä. Kulttimaineen syntyä ei kuitenkaan tarvinnut kovin kauaa odotella, ja Lynchin urakin lähti pian nousuun läpimurtoteos Elefanttimiehen (1980) siivittämänä. Vuosikymmeniä myöhemmin on hauska huomata, miten tunnistettavaa Lynch-tyyliä Eraserhead onkaan. Samaa tunnelmaa tosin tarjoaa myös Lynchin vielä varhaisempi lyhytelokuva The Alphabet (1968).

Pisteytys:
9/10