Ruotsi 1957, 91 min.
Draama
Pääosissa: Victor Sjöström, Ingrid Thulin, Bibi Andersson
 |
| Ja, må han leva uti hundrade år! |
Mansikkapaikka eli Smultronstället seuraa tohtori Isak Bergin (Sjöström) matkaa kohti promootiota, jossa hänet on määrä vihkiä riemutohtoriksi. Automatka muuttuu unenomaiseksi muisteloksi, sillä erikoiset kohtaamiset saavat vanhuksen mietteliääksi. Eriskummallisissa unissaan Isak vierailee uudelleen elämänsä mansikkapaikoilla ja murheen laaksoissa.
Pääroolia ilmeikkäästi näyttelevä Victor Sjöström tunnetaan ruotsalaisen mykkäelokuvan suurena nimenä, ja näkyypä hänen vaikutuksensa myös kenties merkittävimmän ruotsalaisohjaajan Ingmar Bergmanin töissä. Tässäkin elokuvassa Sjöströmin teokset läikähtävät mieleen useammankin kerran, eritoten upea Ajomies (1921). Molemmissa elokuvissa tehdään tiliä menneisyyden kanssa, konkreettisimmin yhtäläisyys nousee mieleen eräässä Isakin unessa, jossa autiolta kadulta saapuvat kuolemaa kuljettavat vaunut.
Elämän ja kuoleman iäisyyskysymyksiin erinomaisesti pureutuva Mansikkapaikka keräsi kiitosta ilmestyessään. Näin vuosikymmenten päästä on helppo arvioida, että teos on eittämättä yksi Bergmanin hienon uran kohokohtia. Mansikkapaikka tarkastelee valtavan kauniisti, paikoin riipivästikin, ainutkertaisen elämän vääjäämätöntä kulkua ja armottomuutta. Teema on siis aina ajankohtainen ja yhtä koskettava. Tutkielmaa itsensä löytämisestä, yhteenkuuluvuudesta tai pikemminkin ulkopuolisuudesta käsitellään erilaisin tyylein. Unennäyt ovat yhtä surrealistisia kuin uni itse, ja muistot taas hauskoja, huolettomia ja viehättäviä yksityiskohtia korostavia. Loisteliaat roolisuoritukset, varsinkin Sjöströmin, kruunaavat rakastettavan kokonaisuuden.
Pisteytys:
10/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti