USA 1934, 91 min.
Komedia, Rikos, Mysteeri
Pääosissa: William Powell, Myrna Loy, Maureen O'Sullivan, Minna Gombell
 |
| Let us eat, drink and be merry - for tomorrow we die! |
Eläkkeelle jäänyt etsivä Nick Charles (Powell) ja hänen vaimonsa Nora Charles (Loy) ovat juuri päässeet vapaan, rennon elämän makuun - kunnes eräs pariskunnan ystävä katoaa ja joutuu syytetyksi murhasta. Asta-koira apunaan parivaljakko ryhtyy selvittämään tapausta, alkoholia säästelemättä ja vallattomasti sanaillen!
Dashiel Hammetin novelliin perustuva Nick ja pettävä varjo (tunnettu myös nimellä Pettävä varjo) syntyi varsin lyhyessä ajassa: novelli julkaistiin tammikuussa 1934 ja elokuva valmistui jo saman vuoden toukokuussa. Filmissä ei silti ole hutiloinnin tuntua, vaan kaikki palaset loksahtelevat kohdilleen täydellisesti. Elokuva sai ilmestyessään paljon kiitosta, muun muassa Oscar-ehdokkuuksien muodossa. Sittemmin Charlesin etsiväpariskunnan hulluttelu paisui kokonaiseksi elokuvasarjaksi, ja aihepiiristä syntyi myös radiokuunnelma ja televisiosarja. Viime vuosina on väläytelty ideaa elokuvan remakesta Johnny Deppillä varustettuna, projektin etenemistä on tosin (onneksi) jarruteltu.
Nick ja pettävä varjo tekee jännittävän ja polveilevan rikosvyyhdin selvittelystä kepeää, mutta silti intensiivistä draamaa. Ajoittain tarina rönsyilee: elokuva toteaa, ettei kinkkisintäkään mysteeriä tarvitse ratkoa hiki hatussa. Kaikesta huolimatta kokonaisuus pysyy hyvin kasassa eikä tylsiä hetkiä tule. Elokuvan parasta antia tarjoilee ehdottomasti uskomaton pääpari Powell & Loy, joiden keskinäinen lämminhenkinen sanailu on sekä hillittömän hauskaa että vaikuttavan luontevaa. Ilahduttavaa oli myös nähdä sivuosassa nuori Cesar Romero, joka on ainakin minulle se ainoa ja oikea Gotham Cityn Jokeri. Tämä elokuva on valloittava ja juuri sellainen, joka tekisi mieli katsoa heti uudelleen.
Pisteytys: 9/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti