USA 1935, 75 min.
Kauhu, Komedia, Scifi
Pääosissa: Boris Karloff, Colin Clive, Valerie Hobson, Ernest Thesiger, Una O'Connor
 |
| Friend... gooood... |
Frankensteinin (1931) suurmenestyksen jälkeen Universal ryhtyi välittömästi kaavailemaan elokuvalle jatko-osaa. Frankensteinin morsian lukeutuukin harvojen arvostettujen jatko-osien joukkoon - onpa elokuvaa nimitetty tietyiltä osin jopa edeltäjäänsä paremmaksi. Tökerösti käynnistyvä elokuva jatkaa tarinaa siitä, mihin edellinen filmi päättyi: Frankensteinin hirviö (Karloff) onkin elossa ja lähtee kiertelemään lähiseudun metsiä. Samaan aikaan tohtori Pretorius (Thesiger) vaatii Henry Frankensteinia (Clive) kokoamaan morsiamen (O'Connor) aiemmalle luomukselleen.
Frankensteinin hahmoa on jatko-osassa pyritty kehittämään
alkuperäisteoksen mukaiseksi. Hahmo syvenee ja muuttuu kiinnostavammaksi, ainoastaan Frankensteinin saama puhekyky tuntuu typerältä ja hämmentävältä ratkaisulta. Harvat hirviön rykäisemät repliikit muokkaavat herkästä, väärinymmärretystä hahmosta yhtäkkiä uhmaikäisen töksäyttelijän.
Elokuvan erikoinen tapa yhdistää kauhua ja komediaa jakaa taatusti mielipiteitä. Omasta mielestäni yhdistelmä toimii yllättävän hyvin, vaikka ymmärrän kyllä täysin myös heitä, joiden mielestä Frankensteinin morsian ei ole arvostustaan ansainnut. Sentimentaalinen näytteleminen ja hillittömät ylilyönnit suorastaan pursuavat camp-arvoa, jota kohtaan en voi olla tuntematta suurta viehätystä! Elokuvassa on myös kiinnostavia kontrasteja. Kun yhtenä hetkenä filmi kirvoittaa huutonaurut typeryydellään, kiinnittyy huomio hetken kuluttua upeisiin lavasteisiin tai jännittävään takaa-ajoon. Alkuhämmennyksen jälkeen elokuva kehkeytyy hauskaksi viihteeksi - joskaan ei missään nimessä vakavastiotettavaksi kauhuksi.
Pisteytys
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti