Espanja 1933, 27 min.
Dokumentti, Surrealismi, Realismi
Pääosissa: Abel Jaquin (kertojaääni)
 |
| This woman is only 32 years old... |
Surrealistisista elokuvistaan tunnettu Luis Buñuel kiinnostui 1930-luvun alussa etnografisen dokumentin teosta, ja aiheeksi valikoituivat pohjoisen Espanjan karuimmat ja köyhimmät seudut. Maa ilman leipää esittelee Las Hurdesin alueella elävien paikallisten elämää: rikkauden ja köyhyyden kontrastia, nälkää, vaarallista maastoa, kummajaisia ja kuolemaa. Lopputulos on kuin dokumentti oudosta painajaisesta.
Elokuvan äärirealistinen ote taipuu lopulta kummaksi surrealismiksi. Maa ilman leipää on tulkittu jopa parodiaksi tietynlaisesta dokumentin lajityypistä, ja moinen ajatus kieltämättä käy mielessä elokuvaa katsoessa. Kohtaukset ovat outoja, samaan aikaan sekä tyypiteltyjä että ennennäkemättömiä. Elokuva ärsyttää, häiritsee ja välillä jopa naurattaa. Epäilen, että se juuri olikin tarkoitus.
Maa ilman leipää ei saanut Espanjassa suopeaa vastaanottoa. Selkeän poliittinen sanoma, karut kuvat ja kurjuuden esittäminen kulttuurin rikkauksien sijaan suututti aikalaisia, ja dokumentti päätyikin kiellettyjen filmien listalle. Nykypäivänä filmiä sentään voidaan jo esittää tunnontuskitta, ja ranskankielisen selostuksen tilalle on tehty ääniraita myös espanjaksi. Elokuvan esittämissä kuvissa on sentään tosipohjaa, joka näkyy hentona jälkenä alueen asukkaissa vielä nykypäivänäkin. Köyhän Pohjois-Espanjan stigma tuntuu vaivaavan paikallisia edelleen, vaikka dokumentin esittämiä oloja ei olekaan enää mahdollista tavoittaa.
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti