perjantai 24. toukokuuta 2013

King Kong (1933)

Ohjannut Merian C. Cooper & Ernest B. Schoedsack
USA 1933, 100 min.
Seikkailu, Fantasia, Kauhu
Pääosissa: Fay Wray, Robert Armstrong, Bruce Cabot, Frank Reicher, Sam Hardy, Noble Johnson, Steve Clemente, James Flavin

This Kong has escaped!
"Fantastinen elokuva, jossa hirvittävä apina käyttää autoja ammuksinaan ja kiipeää pilvenpiirtäjään!", hehkutti The New York Times vuonna 1933, heti King Kongin ensi-iltaa seuranneena päivänä. Mielikuvituksellisesti esitetyistä esihistoriallisista hirviöistä ja huikeista tehosteista innostunut yleisö otti uuden kauhuelokuvan vastaan innolla. King Kong on edelleen yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista elokuvista, ja sen päähirviö kenties maailman tunnetuin gorilla.

Juonellisesti King Kong ei ole vahvimmillaan, vaikka tarinassa sinänsä onkin kiinnostavia sävyjä. Elokuvan kahdesta rakkaustarinasta merkittävämpi liekehtii kauhusta kiljuvan kaunottaren ja rakastuneen, väärinymmärretyn hirviön välillä. Sen sijaan Jack Driscollin (Cabot) ja Ann Darrow'n (Fray) romanssi on elokuvassa pikemminkin sivujuonne. Rakkauskuvioiden lisäksi elokuvan toinen merkittävä teema on luonnon ja kaupungin ristiriitainen suhde. Mystinen viidakko kuvataan kiusallisen eksotisoivasti, mutta aikansa konteksti täytyy toki katsoessa huomioida.

King Kongin sydän piilee sen efekteissä, jotka olivat aikanaan erikoistehosteiden teknistä huippua. Vaikka elokuvatehosteet ovatkin ottaneet huiman harppauksen aina nukkemaisista hirviöistä nykypäivän CGI-efekteihin, ei King Kong ole missään nimessä epäuskottavan oloinen. Ilmeikäs Kong tuntuu aidolta, vuoroin karmivalta ja sympaattiselta. King Kong aloitti efektivetoisten hittileffojen maailmanvalloituksen, eikä juoneltaan löyhien tehosterainojen aika ole päättymässä vieläkään.

Pisteytys:
9/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti