Ohjannut Jane Campion
Australia & Ranska 1993, 121 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Holly Hunter, Harvey Keitel, Sam Neill, Anna Paquin
 |
| There is a silence where hath been no sound. |
Mykkä pianisti Ada McGrath (Hunter) ja hänen nuori tyttärensä Flora (Paquin) jättävät taakseen kotiseutunsa Skotlannin. Adan isä on naittanut hänet uusiseelantilaiselle miehelle (Neill), jonka kanssa Ada ei onnistu muodostamaan yhteyttä. Jurottavan aviomiehen ystävä Baines (Keitel) ihastuu tuoreen rouvan maagiseen pianonsoittoon ja tavoittaa lopulta Adan sydämen ja sielun.
Adan ja Floran osa maailman laidalla ei käy kateeksi, sillä altavastaajan asema on monella tapaa karu. Naiskaksikko ottaa kuitenkin onnen omiin käsiinsä, vaikka mutavellin keskellä vellova kolmiodraama on ahdistava ja tummasävyinen. Jane Campionin (1954─) käsikirjoittama ja ohjaama draama käsittelee taitavasti naisen asemaa miesten hallitsemassa maailmassa. Erityisesti Adan mykkyys on kiinnostava ratkaisu ─ vaiteliaisuus ei tarkoita, etteikö hänellä olisi jotain sanottavaa.
Piano on synkkyydestään huolimatta kaunis elokuva, jota ei suotta olla kehuttu kuvauksestaan. Pukudraamojen ystävillekin elokuva tarjoaa kauniisti hulmuavia kolttuja. Elokuva liihotteli komeasti palkintogaalasta toiseen: Campion palkittiin käsikirjoituksestaan Oscarilla ja samaten pystit saivat Holly Hunter ja Anna Paquin herkistä roolisuorituksistaan. Erityisen merkittävä on Campionin saama Kultainen palmu, jota kukaan naisohjaaja ei ollut saanut aiemmin. Seuraavan kerran sama tapahtuikin heti 2021, kun Julia Ducornau elokuvallaan Titane (2021).
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti