USA 1973, 89 min.
Komedia, Scifi
Pääosissa: Woody Allen, Diane Keaton
 |
| This is what I call a cosmic screwing. |
Kaukaisessa tulevaisuudessa, vuonna 2173, Miles Monroe (Allen) herätetään syväjäädytyksestä. Epäonnistuneen leikkauksen vuoksi Miles on joutunut kahdensadan vuoden mittaisille päiväunille ja heti jalkeille päästyään mies on syystäkin pöllämystynyt. Toipumisaikaa ei kuitenkaan juuri anneta, sillä menneisyyden ihmistä odottaa mahdottomalta tuntuva tehtävä. Milesistä leivotaan pikavauhtia salainen agentti, jonka on määrä selvittää julman diktaattorin aikeet.
Woody Allenin (1935─) hilpeä scifikomedia käsittelee huumorin keinoin samoja tulevaisuudenvisioita kuin esimerkiksi elokuvat 2001: Avaruusmatka (1968) ja Kellopeliappelsiini (1973). Komiikka sen sijaan tuo mieleen ennen kaikkia Marxin veljekset: fyysinen slapstick yhdistyy sekopäiseen sanailuun ja lopputuloksena on juuri oikealla tavalla anarkistinen soppa. Mitä vain voi tapahtua ─ ja tapahtuukin! Vaikka elokuva sijoittuu tulevaisuuteen, sisältyy siihen arvatenkin nykymaailmaa kommentoivia vitsejä. Jutut avautunevat yhä oikein hyvin, vaikka filmillä jo hieman ikää onkin.
Unikeko oli aikoinaan ensimmäinen katsomani Woody Allenin elokuva. Siksipä oli hauskaa, että filmi myös on ensimmäinen 1001-listan Allen-teos! Elokuvan juoni oli jo pyyhkiytynyt mielestäni lähes kokonaan, mutta huumorin laatu oli sentään jättänyt muistikuvan. Sepä tässä elokuvassa oikeastaan niin mainiota onkin: tarina ei aina ole erityisen looginen, mutta silti se on hirveän herkullinen alusta kokeilla toinen toistaan hulvattomampia vitsi-ideoita. Tarinan tai (hyvin 70-lukulaisen) miljöön uskottavuudella ei siis sinällään ole väliä, koska tärkeintä on leikki!
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti