Iso-Britannia 1971, 111 min.
Historia, Kauhu
Pääosissa: Vanessa Redgrave, Oliver Reed, Gemma Jones
 |
| Satan is ever ready to seduce us with sensual delights. |
Eletään 1630-lukua ruton ja noitavainojen runtelemassa pienessä Loudunin kaupungissa Ranskassa. Skolioosin piinaama sisar Jeanne (Redgrave) himoaa syvästi kaupungin hyväntekijää, isä Grandieria (Reed), mutta Jeanne ei saa haluilleen täyttymystä. Sen sijaan naisten seurassa viihtyvä Grandier solmii salaisen avioliiton nuoren Madeleinen (Jones) kanssa, mutta isän teot eivät pysy salassa. Isä Grandieria syytetään sopimuksesta Saatanan kanssa ja historiankirjojen lehdille tallentuu karmivia kuvauksia paholaisen riivaamista nunnista.
Tositapahtumiin pohjautuva Paholaiset esittelee vuosisatojen takaisista karmeista sattumuksista oman riivatun versionsa. Jälkipolvet ovat käsitelleet isä Grandierin ympärillä velloneita tapahtumia niin oopperan kuin kirjallisuudenkin avulla, ja Paholaiset on aiheen toinen filmatisointi. Ken Russellin rakentama tulkinta tuntuu karmivalla tavalla unenomaiselta ja epätodelliselta. Riettaasti juhlivat kuninkaalliset, Saatanan riivaamat nunnat ja ruton kuihduttamien ruumiiden läjät edustavat täydellistä rappiota ja kaksinaismoralismin julkeaa päätepistettä.
Ei liene vaikea arvata, että Paholaiset herätti laajalti pahennusta ja keräsi kontolleen K-18-leimoja. Suomessa tiukat sensorit kielsivät elokuvan kokonaan. Katolinen kirkko ei luonnollisestikaan voinut sietää mokomaa rienausta, mutta hassua kyllä, elokuvasta tuli iso hitti Italiassa. Ehkäpä kirkon kritiikki tuntui osuvalta, tai sitten giallo-kauhun maassa raaka elokuva yksinkertaisesti vain vetosi viihteennälkään. Yhdysvalloissa Paholaiset ei liiemmin menestynyt, mutta riivattujen nunnien katselusta tulee väkisinkin mieleen kauhuklassikko Manaaja (1973). Liekö Paholaiset toiminut yhtenä inspiraation lähteenä William Friedkinille?
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti