USA 1945, 32 min.
Dokumentti, Sota, Lyhytelokuva
Pääosissa: John Huston
 |
| The lives lost were precious lives. |
Ohjaaja John Huston (mm. Maltan Haukka, 1941) osallistui toiseen maailmansotaan käyttämällä hyödyksi elokuvallisia taitojaan. Hän ohjasi sota-aikana kolme elokuvaa, jotka käsittelivät erilaisista näkökulmista Yhdysvaltain armeijan sotilaita toisessa maailmansodassa. Kenties arvokkaimmaksi kuvaukseksi jäi lyhytdokumentti San Pietron taistelu, joka nimensä mukaisesti kuvaa Italian maaseudulla, lähellä Napolia tapahtunutta San Pietron taistelua. Elokuvassa ääneen pääsee ainoastaan Huston itse kertojan ominaisuudessa. Niinpä dokumentti on eräänlainen tosipohjainen visio siitä, miten yksi ihminen sotatapahtumat koki ja mitä hän niistä ajatteli.
San Pietrossa käyty taistelu oli maailmansodan mittakaavassa pieni tapaus, mutta yhtä kaikki verinen ja tappava yhteenotto. Yksikin kuolema on liikaa, ja tässä taistelussa niitä oli riittävästi muuttamaan San Pietro varsinaiseksi kuolemanlaaksoksi. Dokumentin realismi tiivistyykin kuoleman esittelyyn: ruumiita nähdään, joskin karmeimmat kuolemakuvat ovat tiettävästi jääneet leikkauspöydälle - ehkä hyvä niin. Lopussa elämä voittaa ja jälleenrakennus alkaa. Ennen kaikkea koko tapahtunut taistelu tuntuu täysin järjettömältä! Vakavamielinen sotadokkari sai Yhdysvaltain armeijassa ristiriitaisen vastaanoton: eräät näkivät sen mainiona propagandana, suorastaan armeijan koulutusmateriaalina. Suurin osa kuitenkin piti elokuvaa pasifistisena, sodanvastaisena hömpötyksenä, jota ei parane näyttää ainakaan sotilaille. Huston itse kallistui rauhanaatteen kannalle, mikä ei varsinaisesti lisännyt hänen suosiotaan armeijapamppujen keskuudessa.
Elokuva henkii realistista tuntua ja Huston itse toki väitti, että kuvatut taistelukohtaukset ovat aitoja. Sittemmin väitettä on kyseenalaistettu ja tiettävästi se on myös todistettu vääräksi. Olipa miten hyvänsä, tämä on joka tapauksessa historiallisessa mielessä arvokas ja mielenkiintoinen teos, jossa on tuntumaa aidoista sota-ajan tapahtumista. Vaikka elokuva onkin kiinnostava tapaus, en voi väittää kamalasti nauttineeni sen parissa viettämästäni ajasta. Suoraan sanottuna San Pietron taistelu kaikessa rintamalinjakuvauksessaan pitkästytti, mutta on se silti näkemisen arvoinen. Elokuva on nykyisellään vapaassa julkisessa levityksessä, joten se on helppo löytää, ja vielä kun tämä taistelukuvaus kestää vain reippaan puolituntisen verran, mikäpä etten suosittelisi sivistämään itseään tällä militaristis-jenkkiläisellä tai pasifistisella propagandalla! Ehkäpä se tavallaan on hieman molempia.
Pisteytys:
6/10
San Pietrossa käyty taistelu oli maailmansodan mittakaavassa pieni tapaus, mutta yhtä kaikki verinen ja tappava yhteenotto. Yksikin kuolema on liikaa, ja tässä taistelussa niitä oli riittävästi muuttamaan San Pietro varsinaiseksi kuolemanlaaksoksi. Dokumentin realismi tiivistyykin kuoleman esittelyyn: ruumiita nähdään, joskin karmeimmat kuolemakuvat ovat tiettävästi jääneet leikkauspöydälle - ehkä hyvä niin. Lopussa elämä voittaa ja jälleenrakennus alkaa. Ennen kaikkea koko tapahtunut taistelu tuntuu täysin järjettömältä! Vakavamielinen sotadokkari sai Yhdysvaltain armeijassa ristiriitaisen vastaanoton: eräät näkivät sen mainiona propagandana, suorastaan armeijan koulutusmateriaalina. Suurin osa kuitenkin piti elokuvaa pasifistisena, sodanvastaisena hömpötyksenä, jota ei parane näyttää ainakaan sotilaille. Huston itse kallistui rauhanaatteen kannalle, mikä ei varsinaisesti lisännyt hänen suosiotaan armeijapamppujen keskuudessa.
Elokuva henkii realistista tuntua ja Huston itse toki väitti, että kuvatut taistelukohtaukset ovat aitoja. Sittemmin väitettä on kyseenalaistettu ja tiettävästi se on myös todistettu vääräksi. Olipa miten hyvänsä, tämä on joka tapauksessa historiallisessa mielessä arvokas ja mielenkiintoinen teos, jossa on tuntumaa aidoista sota-ajan tapahtumista. Vaikka elokuva onkin kiinnostava tapaus, en voi väittää kamalasti nauttineeni sen parissa viettämästäni ajasta. Suoraan sanottuna San Pietron taistelu kaikessa rintamalinjakuvauksessaan pitkästytti, mutta on se silti näkemisen arvoinen. Elokuva on nykyisellään vapaassa julkisessa levityksessä, joten se on helppo löytää, ja vielä kun tämä taistelukuvaus kestää vain reippaan puolituntisen verran, mikäpä etten suosittelisi sivistämään itseään tällä militaristis-jenkkiläisellä tai pasifistisella propagandalla! Ehkäpä se tavallaan on hieman molempia.
Pisteytys:
6/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti