Sans toit ni loi ─ Kuin taivaan lintu (1985)

Ohjannut Angès Varda

Ranska 1985, 105 min.

Draama

Pääosissa: Sandrine Bonnaire, Stéphane Freiss, Macha Méril

Champagne on the road is better.

Nuori kulkurinainen (Bonnaire) löydetään kuolleena tienpientareelta. Kuka hän oli ja ketkä näkivät naisen viimeksi elossa? Takaumien kautta kuullaan Monaksi paljastuvan kulkijan viimeisimmät reitit, yöpaikat ja satunnaiset työt. Naisesta ei tiedetä paljoa, mutta ohikulkijana hän on silti vaikuttanut monen ihmisen elämään. Tarkoittaako totaalinen vapaus aina totaalista yksinäisyyttä?

Agnès Vardan elokuvilta osaa odottaa kauneutta ja kolea estetiikka on tälläkin kertaa vaikuttavaa, vaikka Ranskan maaseudun talvi näyttääkin ankealta. Kuolleena makaava talvinen maa huokuu luotaantyöntävää routaa, mutta Monaa se vetää puoleensa. Vapauden ja vapautumisen pohdinta on elokuvan tärkein teema, sillä Monaa lukuunottamatta kaikki muut hahmot ovat sidoksissa tai kahleissa johonkin ─ työhön, tapoihin, perheeseen, rooleihin tai vaikka päihteisiin. Sitoutumista yritetään tyrkyttää myös Monalle, mutta hänelle elämä on merkityksellistä muutenkin.

 

Kuin taivaan lintu (engl. Vagabond) sai oivan vastaanoton kriitikoilta. Yhteiskuntakriittinen ja feministinen elokuva palkittiin muun muassa Venetsian Kultaisella leijonalla. Nuori näyttelijä Sandrine Bonnaire puolestaan voitti parhaan naisnäyttelijän Césarin rehellisestä roolityöstään. Tämän vuosituhannen versio naisista tien päällä on Nomadland (2020), jonka tyylissä on samanlaisia dokumentaarisia piirteitä kuin Vardan elokuvassa. Nomadland ei missään nimessä ole Kuin taivaan linnun toisinto, mutta elokuvat vertautuvat toisiinsa kiinnostavasti.

Pisteytys: 8/10