Ohjannut Damien Chazelle
USA 2016, 128 min.
Musikaali, Romantiikka, Draama, Komedia
Pääosissa: Ryan Gosling, Emma Stone
Odotukset Damien Chazellen uutta ohjausta kohtaan ovat Whiplashin (2014) jälkeen korkealla. Whiplashin tapaan La La Land kertoo unelmien tavoittelun armottomuudesta, ja tälläkin tarinalla on huikean tunteitaherättävä lopetus. Suuret odotukset eivät kuitenkaan täyty. Hollywood-kliseitä kierrätetään ihan kivasti ja steppinumeroissa pääsee mukaan genekellymäisen kepeään tunnelmaan. La La Land on genressään oikein onnistunutta viihdettä, mutta mieltäräjäyttävän oivaltavalta tarina ei tunnu. Leffa on kuitenkin elokuva-akatemian suosiossa, sillä ehdokkuuksia tuli huikeat 14 kappaletta.
Pisteytys: 7/10
Ohjannut Maren Ade
Saksa, Itävalta & Romania 2016, 162 min.
Komedia, Draama
Pääosissa: Peter Simonischek, Sandra Hüller
Vanhemman ja lapsen etääntyminen toisistaan on aiheena koluttu, mutta Isäni Toni Erdmann puhaltaa ikiaikaiseen teemaan uutta puhtia. Kontrasti kiireisen bisnesnaisen (Hüller) ja tekohampailla pelleilevän isän (Simonischek) välillä on räikeä ja juuri siksi niin hauska. Piinallinen vaivaannuttavuus vyöryy yli äyräidensä ja on lopulta valtavan vapauttavaa. Elokuva on loistava, joskin lähes kolmen tunnin kesto tuntuu melko pitkältä ajalta. Tylsää elokuvan parissa ei silti tule millään, eikä siitä oikein osaisi mitään poistaakaan.
1001-listan mukainen arvio täällä.
1001-listan mukainen arvio täällä.
Pisteytys: 8/10
Ohjannut John Woo
USA & Saksa 2000, 123 min.
Toiminta, Trilleri
Pääosissa: Tom Cruise, Dougray Scott, Thandie Newton, Ving Rhames
Mission: Impossiblen (1996) jatko-osassa Ethan Hunt (Cruise) metsästää vaarallista virusta ja heilastelee entisen roiston (Newton) kanssa. Kokonaisuus on kuin ylipitkä kliseekollaasi kaikista miehille suunnatuista mainoksista aina Axesta Gillette-partateriin. Leffa viihdyttää jotenkuten yhden katselukerran verran - onhan se nähtävä, ettei sarjan katselu jää vajaaksi. Kokonaisuudessaan kuitenkin huolimatonta työtä ja siksi myös M:I-elokuvien heikoiten menestynein osa.
Pisteytys: 4/10
Ohjannut J. J. Abrams
USA, Saksa & Kiina 2006, 126 min.
Toiminta, Trilleri
Pääosissa: Tom Cruise, Philip Seymour Hoffman, Ving Rhames, Michelle Monaghan
J.J. Abramsin osaavissa käsissä M:I-sarja lähtee viimein lentoon. Ethan Huntia (Cruise) koijataan taas ja sankari joutuu taistoon julman asekauppiaan Owen Davianin (Hoffman) kanssa. Äksöni alkaa jo ensimmäisestä kohtauksesta ja jännitystä pidetään sopivasti yllä koko elokuvan ajan. Tarina puolestaan pysyy hyvin käynnissä hieman korostetun MacGuffinin avulla. Kelpaahan tätä katsoa, varsinkin edellisen toheloinnin jälkeen.
Pisteytys: 7/10
Ohjannut Brad Bird
USA, Yhdistyneet Arabiemiraatit & Tsekki 2011, 133 min.
Toiminta, Trilleri
Pääosissa: Tom Cruise, Paula Patton, Simon Pegg, Jeremy Renner
Ethan (Cruise) ja tämän uusi tiimi ovat tuttuun tapaan aivan mahdottomassa tilanteessa, mutta he estävät silti ydinsodan syttymisen. Sarjan nelososa on tiukkaa toimintaa ja viihdyttää edellisosan tapaan, ellei jopa paremmin. Kiintoisaa kyllä, Brad Birdin aiempiin ohjaustöihin lukeutui vain animaatioita, joskin hyviä sellaisia (esim. Ihmeperhe, 2004). Birdin ensimmäinen live-action vakuuttaa: Huumori ja jännitys ovat hyvässä tasapainossa, samaten bondmaisen päätähden ja sivuhenkilöiden suhde toimii. Ghost Protocol ei ole vain yhden miehen show ja hyvä niin. Suomalaisia toki kiinnostaa Samuli Edelmannin sivurooli pääpahiksen apurina. Aivan kelvollinen suoritus sekin.
Pisteytys: 7/10
Ohjannut Richard Glatzer & Wash Westmoreland
USA & Ranska 2014, 101 min.
Draama
Pääosissa: Julianne Moore, Alec Baldwin, Kristen Stewart, Kate Bosworth
Koskettava draama Edelleen Alice käsittelee kauniin riipaisevasti muistisairauksia. Päähenkilö Alice (Moore) on menestynyt kielitieteilijä, joka sairastuu alzheimeriin poikkeuksellisen nuorena. Tragediaa syventää se, että varhainen muistisairaus on mahdollisesti periytynyt myös hänen lapsilleen. Loistava Julianne Moore voitti roolistaan ansaitusti Oscarin. Myös hieman yksipuoliseksi näyttelijäksi (ainakin minun mielessäni) profiloitunut Kristen Stewart onnistuu roolissaan omaa tietään kulkevana tyttärenä, joka kuitenkin lähenee äitiään vaikeuksien koittaessa. Kyynel!
Pisteytys: 8/10
Ohjannut Mika Kaurismäki
Suomi 2009, 82 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Hannu-Pekka Björkman, Elina Knihtilä, Kati Outinen
Mika Kaurismäen avioerokomedia on suomalaiseksi elokuvaksi keskimääräistä parempi ja niinpä myös ihan hauska. Silti Haarautuvan rakkauden talo on vain kohtalainen kokonaisuus. Avioparin eroprosessia tarkastellaan huumorin keinoin, mutta välillä näkökulma menee hieman sekavaksi ja tarina leviää ties minne. Katsoin elokuvan oikeastaan vain siksi, että satuin eräänä takavuosien kesäyönä kuljeskelemaan tämän filmin kuvauspaikalle ja seurailin filmiryhmän touhuja sivusta hyvän tovin. Eipä tuommoista nyt turhan usein satu, joten olihan se elokuva sitten joskus nähtävä.
Pisteytys: 6/10
Ohjannut Klaus Härö
Suomi & Ruotsi 2005, 111 min.
Draama, Historia, Sota
Pääosissa: Topi Marjaniemi, Maria Lundqvist, Michael Nyqvist
Heikki Hietamiehen samannimiseen romaaniin (1992) pohjautuva Äideistä parhain kertoo Eerosta (Marjaniemi), joka lähetetään Ruotsiin sotalapseksi. Elokuva eroaa kirjaversiosta merkittävästi: kirjassa sotalapsen aika Ruotsissa on lohdutonta ja aiheuttaa vakavia traumoja, mutta elokuva pehmentää alkuperäisteoksen tulenkatkuista näkökulmaa huomattavasti. Vaikeaa ja kiistanalaista aihetta käsitellään korrektisti eri näkökulmat huomioonottaen, eikä liian syväluotaaviin jälkiviisasteluihin ryhdytä. Kauniisti kuvattu elokuva viehättää visuaalisesti.
Pisteytys: 7/10
Ohjannut Benh Zeitlin
USA 2012, 93 min.
Draama, Fantasia
Pääosissa: Quvenzhané Wallis, Dwight Henry
Alkukantaisen aito ja elinvoimainen Beasts of the Southern Wild kuvaa elämää Louisianassa pienen Hushpuppyn (Wallis) näkökulmasta. Elokuvan voi tulkita monin tavoin, mutta ainakin se kertonee selviytymisestä ja itsenäisyydestä; toisaalta pienen yhteisön kannalta, mutta ennen kaikkea päähenkilön osalta. Nuori päätähti on kyllä aivan loistava! Vertailupariksi elokuvalle mieleen nousi samoihin maisemiin sijoittuva Louisiana Story (1948).
Ohjannut Elia Kazan
USA 1955, 115 min.
Draama
Pääosissa: James Dean, Julie Harris, Raymond Massey
Elia Kazanin hieno ohjaus John Steinbeckin samannimisestä klassikkoteoksesta (1952) kertoo veljesparista, joista Cal (Dean) on kylmällä bisnesvainulla varustetun äitinsä kaltainen ja Adam (Massey) puolestaan muistuttaa enemmän lempeää isää. Vuosiin 1917—1918 sijoittuva tarina tarkastelee ihmisyyttä klassisen hyvän ja pahan vastakkainasettelun kautta. Onko ihminen luonnostaan paha tai hyvä? Käy ilmi, ettei asetelma ole missään määrin mustavalkoinen. Tuoreempana versiona samasta pahuusteemasta mieleen tulee riipaiseva Poikani Kevin (2011). Eedenistä itään on kaikkinensa oikein kiinnostava teos, mutta merkittävä eritoten siksi, että Cal oli James Deanin ensimmäinen merkittävä rooli. Elokuva oli nuorisoidolin suuri läpimurto, joskin kuten tiedämme, lupaavasti alkanut ura jäi surullisen lyhyeksi. Dean on ilmiömäinen nuoruuden epävarman itsevarmuuden ja rauhattomuuden tulkitsija!
Pisteytys: 9/10
Ohjannut Alvaro Passeri
Italia 1994, 86 min.
Kauhu, Scifi
Pääosissa: Sharon Twomey, Clay Rogers, Michael Bon
Nuorisojoukko koheltaa salaperäisellä aluksella ja saa kimppuunsa oudon planktonin saastuttamat hirviöt. Elokuvan voi tulkita olevan myös symbolinen kuvaus kostean illan jatkoista. Viihdyttävää b-tason tuhnua! Kehuja eritoten mehevälle soundtrackille, hätäiselle kässärille ja kuvaajien taiteellisille visioille. Luonnollisesti mukana on myös vaivaannuttavaa seksiä ja surkeita erikoisefektejä. Elokuva tunnetaan myös kohtalokkaalla nimellä Creatures from the Abyss.
Pisteytys: 4/10
Painajainen Elm Streetillä 2: Freddyn kosto
Ohjannut Jack Sholder
USA 1985, 87 min.
Kauhu, Trilleri
Pääosissa: Mark Patton, Kim Myers, Robert Englund
Perhe Walsh on vastikään muuttanut Elm Streetille, jossa Freddy Krueger (Englund) ilmestyy teinipoika Jessen (Patton) uniin. Ensimmäisen Elm Streetin (1984) menestyksen jälkeen jatko-osaa ryhdyttiin työstämään joutuisasti, ja niinpä Freddyn kosto tuli ensi-iltaan vain noin vuotta avausosaa myöhemmin. Liekö syynä nopea tekotahti vai mikä, mutta slashersarjan kakkososa on todella kömpelö. Hetkittäin kökköys kirvoittaa muutamat naurunhörähdykset, mutta enimmäkseen koko leffa vain tuskastuttaa. Viihdyttävyyttä sentään lisää Freddyn koston kulttimaine homoleffana, vaikkei tekovaiheessa moinen tokikaan ollut tarkoituksena. Mutta miksipä ei, totesivat tekijätkin jälkeenpäin.
Pisteytys: 4/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti