Ohjannut Maren Ade
Saksa, Itävalta, Monaco, Romania, Ranska & Sveitsi 2016, 162 min.
Draama, Komedia
Pääosissa: Peter Simonischek, Sandra Hüller
 |
| Don't lose the humor. |
Winfried Conradi (Simonischek) matkustaa Bukarestiin tapaamaan aikuista Ines-tytärtään (Hüller). Isän ja tyttären välit ovat etääntyneet, mutta Winfried ei anna periksi. Tekohampaat, peruukki ja pierutyyny aseinaan hän loihtii itselleen alter egon, Toni Erdmannin, jonka omalaatuinen persoona purjehtii Ineksen bisnesillallisille aiheuttamaan yleistä hämmennystä ja hupia.
Yllättävä, tyrskähdyttävä ja lämmittävä draamakomedia valloittaa väistämättä. Aihe on tavallaan pöhkö kuin paraskin iskävitsi, mutta juuri siksi se on niin vetoava. Perhesuhteiden ohella elokuva ravistelee hellästi jakuissa ja puvuissa pönöttäjiä, muistuttaen, ettei elämä ole niin kamalan vakavaa. Kuten Conradi-Erdmann iän tuomalla viisaudella toteaa, elämä on kuitenkin tässä ja nyt.
Isäni Toni Erdmann on sikäli mainio draamakomedia, että lajityypit tuntuvat limittyvän hieman yllättävin tavoin. Pöhkö huumori sekoittuu aika vakaviinkin teemoihin vaivihkaa, ujuttautuu hiljaisiin hetkiin kuin pierutyyny sohvalle. Mitä pidemmälle elokuva etenee, sen enemmän huomaa hymyilevänsä, eikä mitään slapstickia tarvita. Kriitikoiden ylistämä elokuva palkittiin Cannesissa FIPRESCI-palkinnolla ja se sai myös esimerkiksi parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden. Käsikirjoittaja-ohjaaja Maren Ade (s. 1976) ei ole sittemmin luonut uusia filmejä, mutta häärii kuitenkin Toni Erdmannin Hollywood-remaken tuotantotiimissä. Senkin ensi-iltaa saadaan varmaan odotella vielä hyvän aikaa.
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti