USA 1940, 92 min.
Komedia, Romantiikka
Pääosissa: Cary Grant, Rosalind Russell, Ralph Bellamy
 |
| Divorce doesn't mean anything nowadays! |
Sukkelasanainen screwball-komedia Meidän vastaeronneiden kesken kertoo toimittajista rakkauden pyörteissä. Päätoimittaja Walter Burns (Grant) yrittää keinolla millä hyvänsä palata yhteen ex-vaimonsa, tähtireportteri Hildegard Johnsonin (Russell) kanssa. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä Hildy on jo menossa uusiin naimisiin ja asettumassa aloilleen - kauhistus sentään - kotivaimoksi! Onneksi Walter tuntee entisen vaimonsa paremmin kuin uusi sulho Bruce Baldwin (Bellamy), ja kaupungissa vellova murhajuttu on omiaan houkuttelemaan Hildyn takaisin kirjoituskoneen ääreen.
Elokuvan alkuperäisessä näytelmäversiossa Hildegardin tilalle oli käsikirjoitettu mies, mutta Howard Hawks keksi muokata toimittajien kisailusta ex-aviopuolisoiden tahtojen taiston. Idea on loistava, eikä elokuvan voisi kuvitella toimivan paremmin muunlaisena. Cary Grantin ja Rosalind Russelin kemiat soljuvat yhteen täydellisesti ja osin improvisoitujen repliikkien tykitys saa katsojankin hengästymään. Mehevän sanailu, piikittely ja vitsailu ovat elokuvan parasta antia, mutta kiinnostavaa on myös tarkastella hahmojen häilyvää moraalia ja toiminnan täydellistä ajoitusta.
Tämän elokuvan myötä 1001-projektini siirtyy jälleen uudelle vuosikymmenelle. 1940-luvun Hollywood on edelleen studioiden kulta-aikaa, ja tämänkin elokuvan edustama screwball-komedia kukoistaa ainakin vielä vuosikymmenen alkupuolella. 1940-luku tuo tullessaan vielä monenlaisia myllerryksiä, muutamina mainittakoon sota ja propaganda, televisioajan alku sekä Hollywoodin studiojärjestelmän vapautuminen. Vuonna 1940 Eurooppa on jo sodassa, eivätkä merentakaiset tapahtumat jää tässäkään filmissä huomiotta. "Take Hitler and stick him on the funny page!"
Pisteytys:
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti