torstai 18. maaliskuuta 2021

Shoah (1985)

Ohjannut Claude Lanzmann
Ranska & Iso-Britannia 1985, 566 min.
Dokumentti, Historia, Sota
 
Remember those days?

Claude Lanzmannin (1925─2018) jättidokumentti käsittelee holokaustia muistelukerronnan kautta. Shoah keskittyy holokaustin kokeneiden haastatteluihin ja kuvituksena nähdään kuvaa vankileirien raunioituneista, metsittyneistä maisemista. Juutalaisten selviytyjien, erään historiantutkijan ja yhden Puolan vastarintaliikkeen sankarin lisäksi kuullaan muutamaa kansanmurhan mahdollistajaa sekä sivustaseuraajia, jotka pesevät vaivaantuneina kätensä: en tiennyt, tein vain työtäni... Sota on kerta kaikkiaan inhimillinen tragedia kaikin tavoin.

Yli yhdeksäntuntinen Shoah on helposti 1001-listan pisin elokuva, jolle vertoja vetää korkeintaan sarjafilmi Les Vampires (1915─1916). Pitkä kesto huimaa päätä, mutta paljon Shoahista on leikattukin: Lanzmann teki elokuvaansa 11 vuotta ja materiaalia kertyi yli 350 tuntia ─ siihen nähden 9 tuntia on jo taitava tiivistys. Oltaisi tästä varmasti saatu alkuperäisen suunnitelman mukainen parituntinen perusdokkari, mutta mikä menetys se olisikaan! Puhujat on valittu taitavasti, toisiaan täydentäen, eikä yhtäkään voisi jättää kertomuksesta pois. Muistelun ja toisen tarinan kuuntelun tilanteiden aitous korostuu, kun keskusteluja ei olla leikattu liiaksi. On ajatustaukoja, tulkkausprosessia, paljonpuhuvia ilmeitä ja hiljaisuutta. Yksinkertainen idea osoittautuu nerokkaaksi ja mahdollistaa keskittymisen olennaisimpaan, kuunteluun ja muistojen pitämiseen elossa.

Shoahin pituus ja askeettinen muoto tekevät katselusta toki hieman raskasta, enkä tosiaan katsonut tätä yhdellä kertaa enkä edes kahdelta istumalta. Dokumentti itsessään on jaettu kahteen osaan. Katselu on aiheensa puolesta tuskaa, mutta erittäin tarpeellista, unohtaa kun ei saisi. Aihe on sellainen, että sille antaa mielellään aikaansa, vaikka epämukavuusalueilla liikutaankin. Mitä ajattelee mies, joka ainoana selvisi hengissä natsien teurastuksesta ja palaa tapahtumapaikoille ensi kertaa sitten surmatöiden? Kuinka piinallisesti entistä vankia vainoaa muisto kaasukammioon marssineesta ystävästään, jolle hän ei tohtinut kertoa kuoleman lähestymisestä? Holokaustin uhrien hyväksi ei voi tehdä enää mitään muuta kuin kuunnella ja tehdä kaikkensa, ettei sama toistuisi enää koskaan.

Pisteytys: 8/10

2 kommenttia:

  1. Ensin oikein järkytyin, että huh huh oletpa urakkaan tarttunut, mutta sitten kirjoitit Shoahista niin hyvin, että tuli itsellekin oikein mieliteko yrittää sen läpi istumista. Täytyypä katsoa tuleeko sitä päivää tosin ikinä vastaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä itsekin alkuun valahdin kalpeaksi tuon keston tajutessani, mutta ken leikkiin lähtee... Ajatella, että joskus sitä valittaa kolmetuntisen elokuvan olevan liian pitkä. :D Ilmeisesti YLE on esittänyt Shoahia joskus muinoin neljään osaan jaettuna ns. minisarjana, sellaisina kaksituntisina pätkinä tämä olisikin varmasti mukavin katsoa.

      Poista