Kesäkuun elokuvat 2015

Tracks
Ohjannut John Curran
USA 2013, 112 min.
Biografia, Draama
Pääosissa: Mia Wasikowska, Adam Driver

On vuosi 1977 ja Robyn Davidson (Wasikowska) päättää vaeltaa 3000 kilometriä Australian polttavilla aavikoilla vain kamelit ja koira seuranaan. Tracks on matka sukupuoli- ja luokkarajojen tuolle puolen, meditatiivisen kauniiden maisemien keskellä. Elokuva ei ole matkantekogenressään tarinallisesti kovin omaperäinen, mutta kelpo, ja upeasti kuvattu Australian luonto pitää kiinnostusta yllä.

Pisteytys: 7/10

Cops - Buster ja poliisiparaati
Ohjannut Edward F. Cline & Buster Keaton
USA 1922, 22 min.
Mykkäelokuva, Lyhytelokuva, Komedia
Pääosissa: Buster Keaton

Buster Keatonin lyhärissä päähenkilö on Keatonin itsensä esittämä nuorukainen, joka väärinkäsitysten ja erinäisten kommellusten myötä joutuu koko kaupungin poliisivoimien jahtaamaksi. Takaa-ajon idea on tuttu monesta muustakin kivikasvon klassikosta, ja se toimii joka kerta. Upeita stuntteja ja hauskaa slapstickia!

Pisteytys: 8/10

Spider-Man
Ohjannut Sam Raimi
USA 2002, 121 min.
Toiminta, Seikkailu
Pääosissa: Tobey Maguire, Kirsten Dunst, Willem Dafoe, James Franco

Ensimmäisen Spider-Man-trilogian avausosassa nössöstä Peter Parkerista (Maguire) kuoriutuu tunnettuun tapaan naapuruston kiltti sankari, kun hämähäkki antaa hänelle supervoimat. Naiivi sarjistulkinta on kevyen kivaa ja toimivan näköistä viihdettä, mutta eipä juuri sen enempää. Tobey Maguiren hahmosta puuttuu särmää.

Pisteytys: 6/10

Spider-Man 2
Ohjannut Sam Raimi
USA 2004, 127 min.
Toiminta, Seikkailu
Pääosissa: Tobey Maguire, Kirsten Dunst, James Franco, Alfred Molina

Spider-Manin (Maguire) ja pääpahiksen Doc Ockin (Molina) identiteetit ovat koetuksella, sillä sankarius on taakka ja samaten nerous. Kun nerosta kehkeytyy pahis, on sankariuttaan pohdiskelevan Peterin kiireesti ryhdistäydyttävä. Tarinan rakenne on riittävän sujuva ja toiminta efekteineen on näyttävää, mutta ikimuistoiseksi sarjisfilmatisoinniksi ei tästäkään osasta ole.

Pisteytys: 6/10

Spider-Man 3
Ohjannut Sam Raimi
USA 2007, 139 min.
Toiminta, Seikkailu
Pääosissa: Tobey Maguire, Kirsten Dunst, James Franco

Trilogian väkinäinen ja turha päätösosa vie Spider-Parkerin (Maguire) identiteettikriisin todella outoihin sfääreihin. Tosissaan tehdyt, mutta väkisin väännetyt vitsit eivät naurata. Silti koomiseen angstiin ei osaa reagoida oikein muuten kuin kiusaantuneesti nauramalla. Elokuvan juoni koostuu hatarin seitein yhteenkudotuista säikeistä, joista ei muodostu minkäänlaista toimivaa kokonaisuutta. Ainoastaan visuaalisuuden puolesta elokuva on näyttävä ja ylettyy kahden aiemman filmin tasolle, ellei jopa pistä hivenen paremmaksi.

Pisteytys: 2/10

Sharknado - Haihurrikaani
Ohjannut Anthony C. Ferrante
USA 2013, 86 min
Kauhu, Komedia
Pääosissa: Ian Ziering, Tara Reid, John Heard

Los Angelesissa elämä vierähtää raiteiltaan, kun hurrikaani lennättää kaupungin täyteen verenhimoisia haita. Haihurrikaanin tarkoituksena on leikitellä ennakko-arvattavuudella ja kliseillä siten, että tahallinen kehnous muuttuisi nokkelaksi huumoriksi. Tavoite ei ihan täyty, mutta kyllä tämän juuri ja juuri viitsii katsoa todella tylsän sadepäivän ratoksi. Kulttihehkutusta en ihan ymmärrä. Leffa toiminee parhaiten kaveriporukan ja kaljan kera nautittuna.

Pisteytys: 3/10

Her
Ohjannut Spike Jonze
USA 2013, 126 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Joaquin Phoenix, Scarlett Johansson

Ajatuksia herättävässä draamassa Theodore Twombly (Phoenix) rakastuu yllättävän inhimilliseen käyttöjärjestelmään, Samanthaan (Johansson). Theodoren ja Samanthan romanssi tuntuu hämmentävän aidolta, eikä sitä tulevaisuuden maailmassa pidetä lainkaan arveluttavana. Futuristinen maailma on luotu onnistuneesti: perinteisen teknologiapainotuksen ohella myös arvomaailma, kielenkäyttö ja ihmisten väliset kontaktit vihjaavat, että aika ja paikka on jossain meille vielä hieman tuntemattomassa ympäristössä. Kuitenkin elokuvan teema, ihmiskontaktin kaipuu, on tuttu ja ikiaikainen. Tulevaisuus vaikuttaa osin jo olevan läsnä meillekin: väentungoksestaan huolimatta kaupunkeihin on helppo eristyä, eivätkä tietokoneet pysty korvaamaan ihmissuhteita. Elokuva arvannee suunnan, johon olemme huomaamattamme ajautumassa.

Pisteytys: 8/10

Boys Don't Cry
Ohjannut Kimberly Peirce
USA 1999, 118 min.
Draama, Romantiikka, Biografia
Pääosissa: Hilary Swank, Chloë Sevigny, Peter Sarsgaard

Järkyttäviin tositapahtumiin perustuvassa draamassa nuorukainen Brandon (Swank) yrittää saada elämäänsä järjestykseen. Brandon on syntymässä määritelty naiseksi, ja takapajuisissa tuppukylissä ahtaista sukupuolinormeista poikkeaminen on mahdottomuus. Elokuva on samaan aikaan hyvä ja hirveä: Brandonin tarina on koskettava, ahdistava ja karu, mutta se on tärkeää kertoa. Boys Don't Cry on hyvä esimerkki siitä, että transsukupuolisuus ei aiheuta ongelmia, mutta transfobia aiheuttaa. Leffan ainoa räikeä ongelma on se, että (trans)mies kuvataan jonkinlaisena hämmentyneenä butch-lesbona, eli "oikeasti naisena", mutta elokuvan tekoaikana sävy tuskin oli vielä tahallinen.

Pisteytys: 7/10