Ohjannut Agnès Varda
Ranska 1965, 80 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Jean-Claude Drouot, Claire Drouot, Marie-France Boyer
Love me. |
François Chevalier (Drouot) on onnellinen mies. Hänellä on ihana vaimo Thérèse (Drouot), kaksi lasta, hyvä työpaikka, eikä elämästä puutu mitään. Onni ainoastaan kasvaa, kun François sattumalta tapaa hurmaavan Émilien (Boyer) ja aloittaa uuden lemmensuhteen. Théresè järkyttyy syvästi miehensä loputtoman onnen määrästä, mutta François saa jatkaa rakkaudentäyteistä elämäänsä.
Onnen hetket (engl. Happiness) hehkuu kukkean vuodenajan heleää onnea. Mikään ei murra paratiisia, ei lopulta edes aviorikos, vaikka tietty särö saa idyllisen tunnelman vapisemaan ja auringonpaiste muuttuu pahaenteiseksi. Ruusun piikit pysyvät piilossa ja sokerin alla on kitkerä maku. Elokuva ei silti liikoja moralisoi, vaan se on pikemminkin satumuotoon puettu realistinen toteamus. Tarinan hurmioitunut sävy korostaa taidokkaasti sukupuolieroja: miehille kaikki on mahdollista ja he voivat saada kaiken, mutta naisen osa on toinen. Eipä ole aihe paljoa vanhentunut.
Agnès Varda teki läpimurtonsa huumaavan hienolla elokuvallaan Cléo viidestä seitsemään (1962), joka etenee kiinnostavalla tavalla reaaliajassa. Muutamaa vuotta myöhemmin syntynyt Onnen hetket on omalla tavallaan kokeellinen: räiskyvän värikäs ja kerrontatavoiltaan mieleenjäävän omaperäinen. Erikoinen kolmiodraama palkittiin aikanaan Berliinin hopeakarhulla. Sittemmin filmi on saanut arvostusta vuosikymmenestä toiseen, mutta jäänyt silti hieman tuntemattomaksi helmeksi.
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti